Uusi aika: Romaani
ojat valtasi tuolien valloittamispuuska. Ilman j?iv?t vain Koivusen Vihtori ja Varam?en Sohvi. Kanteleinen oli mennyt keitti?n puolelle ja toi sielt? kahta tuolia. Koulusalista l?ytyi v
smuori nurjin silm?yksin s?nkyyn. Kanteleinen oli h?mill??n ja pelk?si ett? muori alkaa murista. Mu
ollut Kanteleinen alituisena ajatuksien aiheena. Ennen, kun oli ollut m??r? saapua joihinkin johtokunnan tai toimikunnan kokouksiin, oli se useimmista tuntunut niin v?sytt?v?lt? ja ik?v?lt?, ett? niist? aina mieluummin j??tiin pois. Niinp? ei ollutkaan vuosikausiin saatu johtokuntaak
hyvin tavallista nuorten ihmisten puhelua, jossa sanasutkaukset, hilpe? leikki ja vilpit?n luottamus
euran johtokun
aitis. Urheilija ja piirin painimestari. Ei ollut hu
isee viinalle toisinaan, varsinkin silloin kun n?yttelee. H?nen mielest??n ryyppy h?nt? ik??
aatteen mies. Lukee paljon. On perusteellisesti syventynyt n
ja ajattelee hiljoilleen pyrki? mukaan johonkin turneeseen. Lahjoistaan itset
hyvinkasvatetun vaikutuksen. Ja omantunnon tarkasti h?n ilmaisee seuran heikkoja puolia Kanteleiselle, kun havaitsee ett? joku pojista aikoo niit? peitell?. T?m? ei kuitenka
tt?. Rohkea katse ja puhelias luonne. Taistelun ihminen.
pitt?m?ll? harrastuksella useimmat t?n? iltana olivat asiaan kiintyneet. Tuntui aivan silt? kuin olisi joku suurlakon vanhaa kumoova ja uusia toiveita her?tt?v? tuuli puhaltanut l?pi koko johtokunnan. Niiss?kin, joissa aatteellinen valistusharrastus oli ennen ollut vain pintapuolinen lippumerkki,
ansa mahdollisuuteen ja menestykseen oli keskustelun kuluessa kasvanut, samalla kuin ty?n t?rkeys oli selvinnyt. Kevyt keskustelutapa, jok
einen oli e
ykene saamaan el?v?ksi nuorisoseuraansa, jossa itsekasv
Erkin Sameli. Eik? h?n en?? ollenkaan kielt?ytynyt. P?in vast
en t?h?n ep?luottamukseen olevan varsinaisena syyn? sen, ett? Kuhilasm?en Mikko silloin t?ll?in haisi viinalle, sek? ett? h?n ei ollut viitsinyt viime vuodelta laatia kertomust
ttiin yksimielisesti uu
?ytiin a
sen vaatii hyv? j?rjestys. P??seurallekin on siit? ote ja tilastotiedot l?hetett?v?, muuten j??mme pois toveriseurojen joukosta p??seuran vuosikertomuksessa. Ja se olisi
?? laittaa!
tokasi Mikko
pakko minull
ti Kustaa. Tee vain, poika. H
ur
oli kokonaan menett?nyt ?skeisen
en tapaansa. Minullakin on j?senmaksujen ker?ys puolinai
aan t?t? kinaa, s
li). Nyt on tiistai. Kyll?h?n sin? voi
v?h?n ai
aan, san
sit? my?ten valmis. Ja Vihtori panee koh
lupasi
rten ohjelmaa. Se saatiin muodostumaan verrattain pian s
o; Voimistelun?yt?s Erkin Samelin johdolla; Lukukappale Hiltyn "Onni"-teoksesta, Varam?en Sohvi; keskustelukys
tiin painattaa ilmoituslippuja ja m??r?ttiin kaikki paikat, joihin ilm
neelle yhdeksi p?iv?ksi korjaamaan pahimmin risaantuneita paikkoja, hieman j?rjest?m??n ja siistim??n. H?n sanoi tuonnempana ehdottavansa, ett? seura
leinen ilmoitti ett? tuo p?iv?ty? teht?isiin vasta tulevalla viikolla ja Sep?n Kustaa sanoi ettei
. Asia p??tettiin ottaa ensi kokouksessa puheeksi ja velvoittaa kaikki seuran j?
suunnitelmiaan, mutta sanoi niihin palaavansa l?hitulevaisuudessa, s
iit?, ett? oli saatu taas nuorisoseuraty? vakavasti jaloilleen. Jokainen oli ennen parhaimpina hetkin??n, kun seuran asiat luisuivat kenenk??n apuun tulematta alemmaksi, syd?mess??n valittanut, voimatta omasta puolestaan mit??n. Nyt tuntui kuin olisivat yht?kki? nuo valittavat huokaukset tulleet kuulluiksi. Samalla kuin itseluottam
irteet kuvastuivat kulkijoille kirkkaassa y?valaistuksessa. Kyl?n nuorille ei siin? ollut mit??n uutta, heille se oli kaikki tuttua, vanhaa. Mutta Kanteleisen mielikuvituksessa, jonka ?ske
htoi tehd