Sota ja rauha III

tuina, jotka kulettivat ja ruokkivat armeijaa) - l?nnest? it??n Ven?j?n rajoille, jonne my?skin vuodesta 1811 alkoi vet?yty? Ven?j?n voimia. Kes?kuun kahdentenatoista

a v??r?n rahan liikkeellelaskemista, ry?st??, murhapolttoa ja murhia, ettei niit? kokonaisina vuosisatoinakaan jaksa mitk??n m

uudella, ett? tuon tapauksen syyn? oli: Oldenburgin herttuaa vastaan tehty loukkaus, se, ettei noudatettu ma

omassa huolellisesti ja taidokkaasti sommitellut sopimuksen tai Napoleon kirjottanut Aleksanterille: "M

t? oli v?ltt?m?t?nt? palauttaa les bons principes; sen ajan diplomateista taas tuntui kaikki tapahtuneen siit?, ettei Ven?j?n ja It?vallan liittoa 1809 oltu tarpeeksi taitavasti salattu Napoleonilta ja ett? memorandum N:o 178 oli kirjotettu k?mpel?sti. On selv??, ett? n?m? ja lis?ksi lukemattomat muut syyt, joiden mittaamaton m??r? riippuu katsantokantojen m??r?tt?m?st? eroavaisuudesta, olivat aikalaisten n?ht?vin?. Vaan meist?, j?lkel?isist?, jotka syvennymme toteutuneen tapahtuman suuruuteen koko laajuudessaan ja ty?nn?mme siihen selv?n ja ankaran ajatukse

st? itsess??n yht? oikeutetulta, mutta my?s yht? v??r?lt? mit?tt?myydess??n tapauksen suuruuteen verrattuna ja yht? v??r?lt? kelpaamattomuuteensa n?hden (jolleiv?t mitk??n muut yhteensattuvat syyt ole mukana) synnytt?m??n tapahtunutta tapausta. Samallaiselta syylt?, kuin Napoleonin kielt?ytyminen siirt?? v?kens? Veikselin toiselle puolen ja luovuttaa takasin O

i vehkeillyt eik? olisi ollut Oldenburgin prinssi?, ei Aleksanterin loukkautuneita tunteita, ei Ven?j?n itsevaltaista hallitusvaltaa, ei Ranskan vallankumousta eik? sen tuottamaa hirmuvaltaa eik? keisarikuntaa j.n.e. Ellei yht? n?ist? syist? olisi ollut olemassa, ei olisi mit??n voinut tapahtua. Siis kaikki n?m? syyt - miljaardit syyt - kasaantuivat yhteen tekem??n sen, m

den miesten, joista tapaus tuntui riippuvan) tahdon t?ytt?mist? varten oli v?ltt?m?t?nt?, ett? lukemattomia asianhaaroja sattui yhteen, ja jos yksik??n n?ist? olisi puuttunut, ei tapaus olisi voinut tapahtua. Oli v?ltt?m?t?nt?, ett? miljoonat ihmiset, joiden k?siss?

iden j?rjellisyytt? me emme ymm?rr?. Kuta enemm?n me pyrimme j?rkiper?isesti selitt?m??n

oi min? hetken? hyv?ns? suorittaa tai olla suorittamatta m??r?tyn toimen. Mutta niin pian kuin h?n on sen suorittanut, ei tekoa, joka on tehty

? vapaampi, kuta abstraktisemmat h?nen harrastuksensa ovat ja sitte ylei

a ja ihmisen toiminta saa tapahtuessaan samaan aikaan muiden ihmisten miljoonien toimintojen kanssa historiallisen merkityksen. Kuta ylemp?n? ihminen seisoo yhteiskunnan astuimilla, kut

syd?n on Juma

on - hist

-el?m?, k?ytt?? hyv?kseen jokaista hallitsijoiden el?m?n

ksanteri oli h?nelle viime kirjeess??n kirjottanut), oli h?n nyt juuri ehdottomasti niiden v?ltt?m?tt?mien lakien alainen, jotka pakottivat h?net (

ukkojen marssittaminen Preussiin, johon (kuten Napoleonista tuntui) oli ryhdytty vain siksi, ett? olisi saavutettu aseellinen rauha; Ranskan keisarin rakkaus ja tottumus sotaan, jotka sattuivat yhteen h?nen kansansa mielialan kanssa; innostuminen suuremmoisiin valmistuksiin ja menot n?ihin; semmoisten etujen saav

siksik?, ett? ruoti on kuivunut; siksik?, ett? aurinko sit? jouduttaa, ett? se tulee rask

a on pudonnut siksi, ett? h?nen mieli teki sit? sy?d? ja ett? h?n oli rukoillut sen putoamisen t?hden. Yht? oikeassa tai v??r?ss? on sekin, joka sanoo, ett? Napoleon meni Moskovaan siksi, ett? h?n niin tahtoi ja tuhoutui siksi, ett? Aleksanteri oli tahtonut h?nen tuhoaan, - yht? oikeassa tai v??r?ss? on sekin, joka sanoo, ett? miljoonien puuti

lleen, ei ole historiallisessa merkityksess? omatahtoinen, vaan