Agnes

t?nyt. Entisi? koulutoveria en h?itteni j?lkeen en?? ollut tavannut. Monasti heit? itsekseni muistelin ja ajattelin, ett? pit?isip?

ungissamme suurenmoista laulujuhlaa, johon kokoontui lauluja soittokuntia

Vuorottelin palvelijani kanssa, sill? toisen meist? kumminkin t?

iell? kaikki pienet, kotoiset arkihuolet haihtumaan mielest?ni. Ja mit? enemm?n laulukentt?? l?henin, sit? valtavampi oli juhlan vaikutus. Mahtavat s?velet kaikuivat kauvas vastaani. Ilma oli mit? herttaisin, aur

ynn??n laulu- ja soittokuntien j?seni?, jotka kaikki olivat yhtyneet yleiseen, suureen k??riin. Voimakas ??nivirta aaltoili yli ??rett?m?n ihmispaljo

t astuivat lavalta alas ja yleis?ss? ilmestyi v?h?n

n?hnyt ainoatakaan tuttua. O

er??sen naiseen, joka seisoi syrj?ss?, hiukan loitompana, p

? ja alta puikehtelivat tummat kiharat aivan kuin sattumalta esiin. Stiilinen h?n oli kiireest? kantap??h?n, seisoessaan siin? suorana ja arvokkaana. Mutta samalla ilmestyi tuossa tavassa, jolla h?n kallisti p??t??n taakse, noissa kohotetuissa olkap?iss? ja koko h?nen asennossaan suurta itsetietoista ylimielisyytt? ja ylpeytt?. En voinut olla h?nt? ih

inen? Onko h?n suomala

?, joka sen ohessa paljon oli oleskellut ulkomailla suurissa maailman kaupungeissa. Mutta kuinka oli h?n eksynyt t?nne? Eiv?th?n senlaiset tavallisesti ota osaa meid?n kansallis

an en p??ssyt selville. H?n nauroi ja puheli, ei n?ytt?ny

niin ?skeinen kaunottareni jo t?ydellisesti haihtui mielest?ni. Olin pelkk?n? korvana ja puheen loputtua yhdyin kaikesta voimastani yleis?n kaikuvaan "el?k??n" huutoon is?nmaalle. Enk? liene n?ytt?nyt hiukan koomilliselta, sill? min? viuhdoin k?si

nka joku selk?ni ta

t?. Siin?h?n tuo komea, outo nainen nyt seisoikin

ko minu

en tai pari

n? sinua tunne-ar

lla minull

gn

n siihen iloisella riemulla, vaik

llaan. Ei viel? ikip?ivin? ollut oma mit?tt?myyteni niin silmiin pist?v? ja niin kiusa

ohkaista

En yritt?nyt tuntea....

yhm?n kankeana ja p?ll?m?isen?,

, ei vastannut kysymykseenik

unsit minut? sanoin

stasi, heti,

tapansa? Aloin tuntea itseni yh? enemm?n vaivaantu

?ll? asuvan. Helppoh

ns?, varsinkin, jos olisin n?hnyt

?sti h?mill?ni, sill? nyt ymm?rsi

aivan sama Liis

s olisin muuttunut? soperte

outunut juhlatiloissa nii

a ??neni oli hiukan varmem

, sitten ollenkaa

tunut?

esta is?

her?tti

uroi ?

lla innostunut si

se erinomais

oissa ilmeni osaksi s??liv??,

ellis

innostu help

semmoinen on vaan

yhimm?t tunteeni-pelkk?? naivisuutta, jolle

entisest??n, ett? Agnes jo koulussakin oli minua etev?mpi ja ?lykk??mpi, mit? sitten nyt, kun h?n oli matkustellut ja vuosikausia oleskellut suuressa maailmassa

skeytti

levan naimisis

le

nimesi nyt o

ijo

Liisi Reijola

joit

ttanut nime?. Olen yh? edelleen Agnes Werther. N

ol

iako ovat

?nyt nelj? vuotta. Et usko, kuinka h?n on viisas, puhelee j

rkistyi, kun p??sin

on nimens?! Mik

ti suomalainen nimi. Ja

aikkea suomalainen. No, ja tyt?t? Heist?

?ni on Aino ja nuorempi Lyyli. H?n on vasta seitsem?n kuukauden, mutta osaa jo sanoa "is?" ja "?iti"-ei ihan s

kertomustani

tulet k?ym??n l

yl

. Milloinka s

?ns?. T?n? i

vetu

telemaan. Mielest?ni he lauloivat erinomaisesti ja

essani takaisin h?nen luokseen, sill? huomaamattani o

laulaneet

ini

?n, nyrpisti kasvojaan

lut edes keskinkertaista laul

n tiennyt mit? sanoa-lauloivathan n

sta, musikaalisesta laulusta. Tuommoiset karkeat,

utta toiselta puolen arvelin, ett? siihen ehk? oli luonnollinen syy. H?n oli tottunut n?kem??n ja kuulemaan niin paljon parempaa, ettei mik?

e puhella. Mutta min? ymm?rsin, ett? he ik?v?ll? odottivat, milloin taaskin p??sisiv?t h?nen seuraansa. Sanoin sen vuoksi j??hyv?iset, vars