Puukkojunkkarit
?n ei osaa ajatella hiljaa, vaan puhelee ??neen mit? kulloinkin mieless? liikkuu. Tuon tavan on h?n ehk? oppinut herraltansa, jolla se my?skin on. Ajatukset, jotka niin itsep?isesti sanoiksi pukeut
k?rttil?isetkin... Mit?h?n nekin luulevat heill? olevan asiaa? Viel?p? kun asiaa...! Ja sitten istua k?nn?t??n vain niin kuin omassa kotonansa, niinkuin mitk?kin patruunat... Haisevatkin kuin raadot.
tuo toinen, kun on kuin lehm?n sarvi, ... saa aina olla luuta k?d
ipianne, tekee mieli sanoa, mutta h?nkin hienostelee) jalkojanne ... kun vedet??n koko
kaiket p?iv?t ja odotuttaa, muutama...? Nyt menee h?n jo t
rkakultanen mene ennen pitk??. - H??h? Ett? eik?k? jo saa menn?? Menk?? jos ta
iekse?, ?r?hti Kasarin Tommi, ?vaan me
n huomasi miesten kuull
hiukan vir
ut nytk??n olla per??n j
Voi vaivaista v?rkki?,
Ville, vanha, pieni, k?pertynyt ukko
teill?kin asiaa??
toinen kovanlaisesti puhuikin. Tommi uudist
on asiaa. Meilt? on varastet
? hil
k?h?n kuivattu tuokin luulee olevansa, on ku
?t kaksi yht?aikaa. Kyll? nyt on maailman lopun ajat ...
tek? va
rhun Esakin ... ja niit'on ollut parikymment?. Vaivaiset veiv?t kaksi, uuhen ja k
n?l?n myysteri! Pit??k?h?n mun an
nkaalle, ne rakkarit. Sitten olivat menneet porstuankamariin ja sielt? vieneet viisi kannua parasta viinaa. Huonoimmastako n?m? - h?h? - huolivat! Jopa vain! Ja sitten kun l?htiv?t, niin viel? ottivat mei
ielt? ol
ssa tappelemaan, juutasko, jotta m? paremmin tulen ja sa
opeekkaakaan, vaikka mulla olis r
ka! Siirr? v
?h
e t?llaisiin paikkoihin
t?m? istui. Eukko puheli nyt kovalla ??nell?, luultavasti siin? tarkoituksessa, ett? noilla t
ett?... Mulla olisi, kuulkaa matammi,
n? olet
le koto
perunankaivus??. Levottomina muuttelehtivat Tommi ja Janne tuoleillaan. Ajatus oli kotona, perunapellolla ja riihikartanolla, mutta ruumis t?ss?, herra Lindblomin keitti?ss?, lojui Margareeta muorin silm?tikkuna. Varmaankin tuhannen kertaa t
istuttu kolmatta tuntia jo. Kyll? nyt t?ytyy p??st? sis??n.? H?n as
i ole kotona?? k
poukahti pel?styneen? rei?lt? tuon ??nen kuultuaan ja loi h?mm?styneen katseen Janneen. Sam
eiss??n, ?soo, vai viel?... No
uki ja *h?n* seisoi
tei h?nen lempens? ollut hairahtunut syrj?lle omasta persoonasta. P??ss? oli kaksi ulosp?in tunkeutunutta silm??, jotka tulkitsivat
h! Mi-
nnille?, ??nsi Janne, joka l
ett??n ja katseli Ville? ik??n kuin olisi tahtonut h?net niell?. Margareeta juoksi ottamaan luudan. Kun t?ss? syntyi pieni
y?n? varastivat, h
n k?si teki voimakka
amassa jo Margareeta luudallaan tohni ukon
itsekin... Anta-kaa
marmatt
svonsa toisaalle, kun niin
vattu!...? Ukko hyppeli Margare
pariin kertaan yli lattian kamarissaa
sill? astellessaan huoneensa per?lle kuului s
seisahtuen ihan oven pieleen. Sill? aikaa oli nimismies jo istunut p?yt?ns?
ove
ep?tiedossa, tullako sis??n vai j??d?k? keitti??n. Keitti??n h?n kuitenkin j?i ja Tommi veti oven kiinni. He saivat ka
s te
kuin olisi h?n puhutellu
ep?r?iden ja oudostellen. H
jattelimme, ett? pit?isi asettaa eli m??r?t? kaikki pit?j?n is?nt?miehet vah
n, sill? nimismies o
?h!... kasakat!... *Kompaniija kasakat* ... kasakat joka talos. Sen mine tee, perkeles soi
laisella riemuitsevalla vahingonilolla. Kun n?m? tyhmistynein? eiv?t virkk
t?p?in nauttivan siit? riemusta, ett? miehet tulisivat rukoil
miehiss? ruvettaisiin niit? panemaan koville?, sai Janne sano
ss?? Piru viek?n! M
Ja kyll? niit? on muitak
kysyi Lindblom k?rsiv?ll? ??nell? ik??n
oo
oi su
?n??n saanut jo auttavat rohdot, sill? ainoastaan siten oli tuota merkillist? k?yt?st? mahdollista ymm?rt??. Kun vihuri oli jonkin verran laskenut, tarttui h?n kiivaasti pulloon p?yd?ll?, kaatoi siit? melkein tyhj?n lasin t?yteen, nielaisi hyv?n kulauksen ... toisen ... kolmannen. Seisoi sitten
ne nyt oike
i Janne uudestaan sel
iin pani anteeksi
o -
sa selvitetyksi, kysyi nimis
ole miest?, joka muistuttaa *
t?m? nyt se
utta minull virkavelvollisuuta, sine? ??h!? H?n k??nsi
m?kulmat rypistyiv?t, posket veti harmaaksi ja hu
i.? H?n puraisi samalla hammasta ja Tommi, h?
t? toinen oli poistunut, oli h?nell? n?ht?v?sti aie kysy?, mihin se toinen rahjus... Mutta samalla silm?ns? v
h sine meinata rupia mi
nsa oli hauskan i
a h?pe?? esityst??n, joka nyt on tullut kovin naurettavaan valoon. Ni
suun kautta kattoa kohti. K?t?sill??n piteli h?n armastaan, joka naurun kest?ess? kimmoili ja aaltoili kuin kumipallo. H?n sai halun siunata monta monituista kertaa ja valittaa, ett? h?n halkeaa t?h?n nauruun. Janne seisoi ??net?nn? ovensuussa, kyr?ili v?liin yht??lle, v?liin tois
halkeisit, J
oikaisihe sohvalle pitk?kseen ja huohotti siin? kuin v?synyt hevonen, purskahtaen tuon t
, kuule, hyv
imismies mi
u tu
han min? olen
i tunne...! Houtala, niink? sa
a leimahtivat niin uhallisesti, ett? naurava piirre nimismiehen suupielest? katosi kuin pyyhk?isten. Samassa astui h?n v?h?nk??n empim?tt? peremm?lle,
on t
n hymyyn, ja miten miehen k?yt?s yht?kki? oli muuttunut kotoiseksi. Mutta tuskin oli ensimm?inen h?m
mette istu mun soffale...?, ja
t?m?n nauru, joka nyt yht?kki? muuttui ??nekk??ksi, olisi h?net saanut ?kki? tekem??n toisen
p?rk
uraen, astui Lindblomin tyk?
oi h?n, ?ei minua kas
?n vaatteiden alla. Jannen huulet vapisivat hervottomasti, nauru katosi v?hitellen. Vih
ta ja toisella kohottaen pamppua. Apua ei kuulunut, vaikka nimismies useat kerrat huusi Marketaa ja k?ski menn? kutsumaan korpraalia. Luultavasti h?n jo itsekin lopuksi heitti toivon avun saamisesta
. ei mine teke
olen sit? varten tullut ja min? olen sellainen mies, etten min? l?hde pois, ennen kuin saan asian
n istui ja huohotti. Luultavasti viimeksimainittu luuli tarpeekseen lev?nneens?, koska nousi, avasi keitti?n oven ja katsoi sinne. Kun ei Marketaakaan n?kynyt, el?htyi h?ness? lu
? alituisessa hengenvaarassa y?t ja p?iv?t. Piti puhetta kasakkain kutsumisesta ja vannoi taivaan ja maan kautta sen tekev?ns?. Lopuksi kysyi taas Hautalalta, ett? mit? t?m? oikein meinaa? Kun n?in oli saanut tarpeekseen purkaa sappeansa ilman, ett? kukaan oli h?nt? h?i
uudestaan vilkkaasti
?k?ytti p??t?ns?, heilutti ruumistaan, matkien yh? ?jaa-soo!? ik??n kuin h?nelle nyt olisi asia vasta
oo!...
min? sen ih
i...! Saameri, kun tes turhast nosta riita, puhuis v?h?n selvempi, kun mine ei tak
ii
ist sama meiniggen
ja siit? oli suuttunut, kun h?n koettaa tehd? mit? ik?n? voi. Kehui kuulleensa, ett? Hautalan Janne on siivo mies ja toivoi, ettei heid?n v?lillens? t?st? nyt paha meno tulisi. Lupasi kuulutuksella kirkoss
tti niin hyv?sti huomioonsa esityksen, niin h?n pois tullessaan jo t?t? melkein ihanteli kelpomieheksi. Keitti?ss? sanoi Janne hyv
Saviojan Ville. Kuuhaillen pelokkaana ymp?rilleen
inne menn?, valle
argareeta silmi??n ty?st
mit? sa
en?? pu
ja saa vihdoin auki. Pist?? ensinn? p??ns? ovesta sis??n, sitten toisen jalkansa ja vihdoin hyvin ep?illen toisen. Margareeta katselee nen?lasiensa
, eik? viel? toistakaan. Nimism
v??!? Vill
si
?h
si
kun varastivat, h?jyt, varasti
ut
kin aina vieneet, mutta vain yhden kerrallaan, eik? niist? ole tullu
kuka se o
t? oli j?rjett?m?n suuri joukko ja tuo Karhun Esa vaivainen, joka aina on joka paikassa, kyll? se on ollut niin kuin etumiehen?. J
ulla tod
lle pit?isi t?st? paikasta, niin ihan tosi on! Mit
vasi Lindblom oven ja t
??, jonka j?lkeen h?n veti ovensa paukkuen kiinni. Ville j?i seisomaan selk? koukussa ja pel
h?n kuiskaten Margare
oittaen, tarttui Villen hihaan ja rupesi vet?m??n pihalle p?in. Ukko seurasi vastus
aisesta matkasta on tullut ja ulos vain heitt?? kuin kissan... Ja nuo ihmisparat, jotka
it? se
n parasta menn? kotiin ja tulla uudestaan. Ottakaa s
l? m
?, ettei se jaksa puhua niin
No olikohan se m
suututtivat, eik? h?n saa ni
ettek? te, matami, menisi puhumaan sille, tulisi minua auttamaan? Katsokaas, asia on t?llainen, min? sen nyt oikein kerron teille.? Ja h?n k
en h?n meni hevosensa luo ja ennen l?ht??ns
Voi jumalatonta, ku