Satanen muistelmia Pohjanmaalta 1

Oulu puoli sataa vuotta takaperin[1].

[1] Alkuper?inen kirja tuli ulos v. 1844, josta vuodesta meid?n p?iviin asti kulunut aika siis on lis?tt?v? yll?sanottuun ajan-m??r??n. Suom. muist.

Jo viisikymment? vuotta takaperin oli Oulu niin kasvanut, ett? se oli Pohjanmaan etevin, ja Turun, sen aikaisen p??kaupungin per?st?, Suomen suurin kaupunki. V?est?n luku oli yli kolmen tuhannen, ja siihen katsoen oli kaupungin ala, joten tavallista on pohjoisimmissa maissa, sangen avara. My?skin kaupungin kauppa, jonka esineen? oli Pohjois-Suomen ??rett?m?in metsien tuotteet, oli mahtava. Kauppiailla oli suuria laivoja ja moni kauppias oli itse meri-katteinina koonnut osittain varoja, osittain sellaista kyky? ja kuntoa, jota kauppiaan on tarvis. Oulu oli todellinen kauppakaupunki ja kaupasta eliv?t sen enimm?t asukkaat. Kaupungin avara merien kulku tuotti sinne vierasten maitten yl?llisyytt? ja turhuutta, jotka tapain yksinkertaisuuden suhteen olivat hyvin silm??npist?v?t.

Parikymment? vuotta takaperin oli tulipalo h?vitt?nyt melkein koko kaupungin, niin ett? sen entinen muoto jo on melkein unohtunut. Pulska ja nuorempi on se nyt vast'uudesta rakennettuna, mutta sen muinaisuudellakin on muistille suloja, ei yksin??n kodissa, mutta my?skin kaupungin soreassa ymp?rist?ss?.

Paikan, jossa useimmat n?ist? "sadasta muistelmasta" ovat tapahtuneet, kaunistaa koski, joka raivona kuohuu monen pensailla ja ruohostolla verhotetun luodon v?litse, vanhan linnan rauniot saarella, keskell? virtaa, jonka haarat sen sulkevat; pellot, niityt ja mets? sek? vihdoin Pohjanlahti kaupungin edustalla olevine saaristoinensa, jonka v?lill? satamalla v?lkkyv?t aallot tuuvittelevat suuria laivoja tavaroinensa.

Mutta ensiksi katselkaamme itse? kaupunkia. Se oli rakennettu niemekkeelle virran ja Kempeleen-lahden v?lill?. Siin? oli monioita kumpuja; my?skin muutamilla virran saarilla oli asukkaita. Kaupungin l?vitse juoksi Juurus-oja mereen. Rakennukset olivat puusta, paitsi hovineuvos Nylanderin ison Torikadun varrella oleva kartano ja er?s navetta kauppias Wacklinin talossa. Kaksinkertaisia pytinki? oli tuskin kahta toistakymment? vaikka pihat kyll? olivat avarat ja monellakin oli ryytimaansa, joista ky?kkiin saatiin niit? ruokakasvuja, jotka lyhyen kes?n kululla joutuivat kypsym??n.

Mutta omenapuita ei ollut ainoatakaan; kirsimarjat eiv?t kypsyneet; ainoa karvokas-pensas tuotti kypsym?tt?mi? r?hk?leit?: tuomi ja pihlaja olivat hedelm?puut; vaaramia ja viinamarjoja saatiin kunnollisia. Huonomaineiset lienev?t kyll? pihlajamarjat etel?ss?, ollen muka karvaita ja mehuttomia, mutta hallan panemina ovat ne pohjoisissa sek? virvoittavat ett? maukkaat. Samoin tuomenmarjatkin, joita my?skin sy?d??n ja joista tehd??n hyvin kunnollista viini?. Mutta lavealla matkailevat laivat toivat ei vaan omenia ja puuperunia, mutta my?skin runsaasti l?mpim?in ilmapiirin hedelmi?.

Kaupungin monista m?kil?ist? oli korkein ja jyrkin Pokkisenm?ki, josta katsojalla oli kaunis n?k?ala. L?himp?n? oli pienempi koski, suuren kosken haara. Vastap??t? oli Linnansaari raunioinensa. Sen yli n?kyi Maaherranluoto, Raattiluoto ja Kuusisaari. V?h?n vasemmalle viimeiksi sanotun luodon kohdalla oli Pikisaari. Salmen toisella puolella luotojen v?liin tunkihen matala Hietasaaren niemeke, jonka hiekassa moniaat pensaat rehottelivat oksinensa ja muutama puukin oli sinne valinnut olopaikkansa.

Hietasaaren kupeella oli satama, jonka melkein ainaisena koristuksena oli useampia suuria laivoja. Viel? etemp?n? vasemmalla Linnansaaresta ja aivan sen l?hell? olivat molemmat Kiikeliluodot makasiineinens? ja rantapuotinensa. N?itten rinnalla oli Hahtiper?, jossa my?skin oli makasiineja. Hahtiper? oli melkein etukaupungin tapainen, vaikka siell? sis??n tulevain ja ulosviet?v?in tavarain joukossa ei ket??n asunut. Siell? oli puinen kakslakinen "pakkhuusi" rantalaiturinensa. Hahtiper?n ja Pikisaaren v?lilt? n?kyi Kempeleenlahti ja Saloluoto ynn? sen vanha kirkko. Et?inp?n? silm?nkantaman p??ss? n?kyi Marjaniemen majakka selv?ll? ilmalla. Oikealla n?kyi koski ihan sen per?ttym? paikalla lohipatojen luona, jotka nekin tuottivat kaupungille tuloja. N?kyalan t?m?n puolisena rajana oli mets?isi? sel?nnett?.

M?kit?rm?ll? oli raastupa torninensa ja kelloinensa, keltaiseksi maalattu, nurkat siniset. Sen yhdell? puolla laski Torin-, toisella Kallisenm?ki. Viimeksi sanottu laski aina virtaan asti. Se ei ollut niin jyrkk? kuin Pokkisenm?ki. Oikealla Plaattaluodon vastassa oli pieni katu, jonka varrella seisoi moniaita, Saksalaisten entisin? aikoina rakentamia kauppapuoteja, joissa muinoin tekiv?t kauppaa. N?itten puotien rakennus-tapa oli kummallisen matala ja niitten ikkunat sent?hden my?skin matalat ja leve?t. T?m?n m?en juurelta oli tehty porras Plaattasaarelle. Er??n? talvena t?ss? tapahtui harvoin kuultu tapaus, jonka toisella er?? ai'omme kertoa. Koulunuorison oli tapana t?ss? m?ke? laskea. Er??n? laskiais-tiistaina, jolloin leikki oli juuri parhaillansa, tuli poikien joukkoon suurikasvuinen juopunut nainen. Se oli kyllin hurja haastamaan riitaa reippaan poikajoukon kanssa, mutta h?n kun oli humalassa, ei muistanutkaan m?en olevan liukkaan. Pojat p??ttiv?t karkoittaa h?iritsij?n ja rupesivat kiivaasti lumipalloja loiskimaan. Puolustus-vehkeis??n lankesi eukko ja alkoi luistaa m?ke? my?ten. Sep? seikka oli k?ytett?v?. Hurraa huutaen rynt?siv?t urhoollisimmat pojat esille, lis?ten vauhtia j??lle asti. Polisin v?liin-tulo p??tti leikin.

Metelim?ell? oli uusi kouluhuone kelloinensa, laiskojen kauhu, ahkerain lemmitty. Vanha koulu p?rekattoinensa, mataloine ikkunoinensa oli rappiolle joutunut ja siis tarkoitukseensa kelvoton. Se oli siin? kohdalla, miss? kauppaneuvos Franzenin talo nyt seisoo, vastap??t? kellostapulia. T?ss? pidettiin kirkonmenoja uutta kivikirkkoa rakentaessa. My?hemmin sit? my?s k?ytettiin n?ytelm?huoneeksi.

Juurusojan eli kaupungin joen yli oli kaksi siltaa kiviarkkujen p??ll?, toinen Tori-, toinen Kirkkokadulle. Paitsi n?it? oli kaksi kapeata porrassiltaa ojan yli. Kev??ll? paisui se, samoinkun virtakin ?yr?stens? yli.

Kuparim?ell? oli kakslakinen vaivaishuone vallass??tyjen k?yhi? varten.

Sen ymp?rill? oli v?h?p?t?isi? m?kkil?it?. Kaupungin nelj? tullia olivat

Mylly-, Meri-, Kajaanin- ja Limingan tulli, joista viimeiksi sanotun

portti oli siniseksi maalattu, korkea ja veistinkuvilla koristettu.

Kultasepp? Collinin talossa Metelinm?ell? oli huoneita, joitten hirret olivat kasvaneet samalla paikalla, jossa sittemmin pytinki seisoi. Samoin raatimies Siniuksen talossa, sill? kohdalla, jossa t?t? nyky? pappila on. Yhden salin sein?t samassa pytingiss? olivat koristetut maalauksilla ja maisemakuvilla, jotka sanottiin olevan jonkun mainion mestarin tekem?t. Katon keskell? oli kuvattu sorea kukkais-seppele, jota pienet lent?v?t enkelit kannattivat. Monen muun suojan seiniss? ja ovissa oli maalauksia, joista moni mainion Granberg-nimisen kuvailijan tekem?.