Kahden talonpojan ulkomaan-matka
sia ulkomaille?. Se maksoi 16 groshenia, ja sen saatuaan kiirehtiv?t he kotia. Naapuri Swart nimitt?in oli s
wart otti passin esill
si, ja min? seiso
a olla kaun
les t?nne ja lue passi meille. Alun s
rits
si jalkaa ja
art tyytyv?isen?. ?Niin, eri
oo ruu, m-i-i, sanoo mii, k
ruumiin n?k?inen, min?, joka olen lihava ja verev? mies!
maat-tukka:
ketunpunainen ei minun tukkani sent?
sikin voi n?hd?, ett? t
lkein, ett? sin?... Katso
o-nen?:
a nen? ja ett? se olisi luontevan muotoinen.? Ukko tarkasteli nen??ns? peilist? kaikilta puolin.
kkuja ja rokonarpia ja n?ytt?v?t kokoonneulotuilta. Niiden v?r
siin? seisoo? A
: h?n katsoo
n kasvoni ov
ss? seis
?t kokoonne
?ss? sei
n aikonut l?hett?? h?nelle juottovasikan. Kaikki se muu minun pituudestani, nen?st?ni ja suustani on kyll? oikein
hda alas ja kirjoita kopio tuosta passista minulle. Min? panetan sen lasi
. H?nen hiuksensa nousivat py
its ja Witt ja Kalle istumme *minun* vankkureihini ja l?hdemme matkaamme. Mutta sin? saat istua k?k?tell? t??ll? yksin?si ja
uaan Swart men
h?n h?mm?styneen? seisomaan
yt hullumpaa! Poika, mit
aisia housujaan sek? edest? ett? takaa. Mutta siev?p? h?n olikin! H?n oli voidellut tukkansa talilla ja mustannut partansa saapasmusteella. H?nen k?tens? olivat lanteilla, ja ruusu oli h?nell?
tomana ?llistyksest? tulivat lukka
taen piipullaan Kallea, ?katsokaas, kuink
? h?n ymm?rt?? pukea itsens? hyvin aina. Annas, kun h?n nyt vain saa sen uuden hat
le matkalle. Muotia tulee noudattaa. Min? tahdon nyt vain sanoa, ett? jos esimerkiksi
art. ?Siin? te olet
Witt h
e on tot
vaikka mit? tekisi. Muoteja on vain kolme, joita t?ytyy seurata?, selitti lukkari
nko Kalle muodinmukainen? Tules t?nne, poikani, ja anna
kki ja keltaiset housut, ne sopivat s?ntilleen yhteen. Veli Witt
in? aina sanonutkin, ett? semmoinen valkoinen kaulus se antaa
oli Frits
Fritsin pit?? l?hte? matkalle ja ett? h?n viipyisi niin kauan poissa. Fritskin olisi itkenyt, ellei se olisi
min? pian takaisin, ja silloin mi
a, kun ajattelen, ett? sin? l?hdet poi
rotea
t? h?nen sielunsa kuului Dorotealle. Sellaista h?n ei ymm?rt?nyt, mutta h?n taputti tytt?? poskelle ja katseli h?nen sini
t?v?si minusta, eik? tule viipym??n kauaa, ennenkun min? tulen takaisin. Kaksi
rtui ja suu
ea tukahtuneella ??nell?,
Doroteaan p?in; t?m? l?ht? oli h?nelle raskas! Mutta kaikesta surusta huo
in?- kev?ttuuli hyv?ili h?nt?-ehk?p? h?nen syd?mens? juuri senvuoksi oli niin raskas?-ja kuu loi hopeavaloaan puitten ja pens