Kahden talonpojan ulkomaan-matka

h?nen ?idilt??n. H?n nousi hiljaa tuoliltaan, suuteli pikkus

saatte el??, poimikaa voikukkia, tehk?? niiden varsista pitki? ketjuja ja puhaltakaa

??n. Silloin oli Swartin em?nt? lahjoittanut h?nelle kakun, jonka h?n itse toi lukkarin taloon. Yst?v?llisesti h?n oli katsel

nyt oli ka

otea tervehti yst?v?llisesti, mutta eukko k??nsi h?nelle selk?ns? eik? vas

oka senvuoksi oli h?nelle niin rakas. Sitten h?n meni lieden luo katsomaan, paloiko valkea oikein, ja t?m?n tehty??n h?n

in? oli kyl? viheri?in puiden suojassa, tuolla s?iv?t lehm?t paksussa ruohostossa, t??ll? aaltoili vilja vienon tuulenhengen k?ydess?, kaikki oli niin raitista, tuoretta ja juhlallista. El?m? on ihana! kaikui n?kym?t?n soi

eni Dorot

olisi h?n istunut viheri?ll? kukkanurmella itsekseen, lukenut lapsenv?rssyj??n, laulanut kilpaa lintujen kanssa tai iloisen karitsan tavoin juossut ymp

nnelline

? virsikirjansa perhosen j?lkeen, joka lensi h?nen ohitsensa, h?n oli niin o

t? tiet? pitkin k?dess??n

evan, meni h?n h?nt? vasta

? huo

ahti eukko ?re?sti. ?Mene tiehe

sen karkoittivat. H?n vet?ytyi pois em?nn?n l?heisyydest? ja l?

yt kaikki lu

?? pystyss? ja nen? viel? enemm?n pystyss?, niin ett? auringon s

tti Dorotea surunsa. H?n meni ujon

matta sanaakaan suustaan-?olettehan te aina ollut minulle niin hyv? sek? hyvin? ett? pahoina p?ivin?! ?lk?? antako minun t?ll? tavoin seista edess?nne; min?

rehelliset ihmiset k??nt?v?t selk?ns? sellaiselle kuin sin? olet, joka teet kaikenmoisia konsteja saadaksesi rikkaan miehen ja p??st?ksesi talon ja tavarain omistajaksi. Sinun

herra meni juuri heid?n ohitseen.

an ja pudisti p??t?ns?, mutta meni kirkkoon sanaakaan

mill??n muotoa tahtonut menn?. H?n meni kotiin, polvistui vuoteensa viereen ja tahtoi rukoilla, mutta kaipasi sanoja. H?n tahtoi itke?, mutta ei voinut. H?nen syd?mens? oli pakahtumaisillaan surus

kautensa olisi siis

stui p?yd?n ??reen ja avasi kirjan. Sattumalta aukeni se paikka, jossa kuvataan Vapahtajan k?rsimyksi?. Alus

?, ottivat ruovon ja

leet alkoivat valua h?nen poskilleen,

p?iv?llisruuan tulelle, ja kun ruoka oli

ata mit??n erikoista; ainoastaa

a poskelle, katsahti h?nen silmiins?, ja kun tytt? ujon