Kaksintaistelu
itten tulivat paviljonkiin juomaan kahvia tai teet?. Ivan Andreitsh Lajevski, laihahko, vaaleaverinen, kahdeksankolmatta ik?inen nuorimies, rahaminister
mpeilt?, jopa kauniiltakin. Kankeista liikkeist??n ja karkeahkosta ??nest??n huolimatta h?n oli ihmisen? s?vyis?, tavattoman hell?luontoinen, jalomielinen ja kohtelias. Kaikkia kaupunkilaisia h?n sinutteli, kaikille h?n antoi rahoja lainaksi, oli heid?n l??k?rins?, toimitteli heit? naimisiin, sovitteli heid?n pikku riitojaan, pani toimeen ulkoilmakekkereit?, joissa paistoi hiilill? lampaanliham?ykkyj? ja keitti piikkiev?kaloista mainiota kalalient?;
lkap?it??n my?ten veteen. - Otaksutaan, ett? olet rakastunut naiseen ja asettunut h?nen kanssaan el?m??n yhdess?; parin vuoden kuluttua sit
l?hde, muoriseni, mille ilmansuunnal
menn?? Jos h?n on yksinkertainen nainen, vailla s
ruplaa k?teen tahi maksa viisikolmatta ruplaa ku
ikolmatta, mutta nainen, josta puhun, on ?lyk?s, hieno, ylpe? luonno
eid?n molempien ylitse, loiskahti rantaan ja vy?ryi pauhaten takaisin
saappaastaan. - Mutta pohtikaamme asiaa ihmisyyden kannalta, Vanja. Jos asia koskisi minua, niin en o
nojaan; niiden vaikutusta liev
i akkav?ke? olisi olemassak
ttimella kuppi kahvia, korkeassa s?rm?isess? juomalasissa j??nsekaista vett? ja ryyppy konjakkia; h?n joi ensin konjakin, sitten kuuman kahvin, sitten j??nsekaisen ve
inen n?ky
eet h?nen nukkua, vaan ihan kuin lis?siv?t y?n kuumuutta ja pimeytt?, Lajevski tunsi i
vaan puhun sinulle suoraan, kuten yst?v?lle: v?lini Nadeshda Feodorovnan kanssa ovat huonot ... tykk?n?
olemaan puhe, loi katseensa maahan
lopussa, - jatkoi Lajevski, - tai oikeammin, olen tullut k?sitt?m??n, e
ella hele?npunaisia k?mmeni??n, pureskella kynsi??n tahi
koni, minun on l?ydett?v? selitys ja puolustus j?rjett?m?lle el?m?lleni kenenk? hyv?ns? teorioista, kirjallisista tyypeist?, siit? esimerkiksi, ett? me, aateliset, huononemme suvustamme, ja niin edelleen... Viime
toita, vaikka yht?mittaa oli ollut aikeissa lu
vat mielikuvituksesta, mutta h?n ott
aamme pellon, ynn? muuta. Jos minun sijassani olisit ollut sin? tai tuo el?intieteilij? von Coren, olisitte Nadeshda Feodorovnan kanssa kukaties el?neet kolmekymment? vuotta ja j?tt?neet j?lkel?isillenne rikkaan viinitarhan ja tuhannen desjatiinaa maissipeltoa, jota vastoin min? tunsin itseni h?vinneeksi mieheksi jo ensi p?iv?st? l?htien. Kaupungissa on siet?m?t?n helle, ik?v?? ja ihmistyhj??; jos taas l?htee kaupungin ulkopuolelle, on siell? joka pensaan ja kiven juurella uhkaamassa skorpionit ja k??rmeet, ja taas edemp?n? ovat vuoret ja er?maa. Outoja ovat ihmiset, outoa on luonto, viljelys kurjaa - kaikki se on jotakin toista kuin turkki p??l
a Feodorovna on erinomainen, sivistynyt nainen, sin? mainion j?rkev? mies. Tosin ette ole vihityt, - sanoi Samoilenko, katsahtaen h?mill??n p?yd?lle p?in, - mutta seh?n ei ole teid?n vikanne, ja sit?paitsi ... pit?? o
n rakk
pana sanoa: perhe-el?m?ss? on t?rkeint? k?rsiv?llisyys. Kuuletko, Vanja? Ei rakkaus, vaan k?rsiv?llisyys... Eletty?si parisen vuotta rakkaudessa on perhe
?rsiv?llisyytt?, jolloin se henkil?, johon h?n ei tuntenut rakkautta, esiintyi h?nelle k?rsiv?llisyyden harjoituksissa v?ltt?m?tt?m?n? esineen?, mutta min? en ole
ekaista viini?. Kun oli juotu las
hyv?, mit? merkitsee
... taudillinen tila, jossa aivoaine
sit? p
in pitk?lle... Kylmi? suihkukylpyj?, espanjank?rp
lamaantuu. On niin ??rett?m?n tukala ollakseni, ett? jos minulle sanottaisiin esimerkiksi, ett? minun on viel? elett?v? h?nen kanssaan yksi kuukausi, niin on luultavaa, ett? laskisin luodin otsaani. Siit? huolima
nko, tiet?m?tt? mit? vasta
on tarpeellinen. Minusta h?nen olisi yht? vaikea erota kuin ihojauheestaan ja
ko joutu
n pahalla p??ll?, - sanoi
ani pahoin. P??ss? tyhjyys, syd?nt? ahdistaa, jok
Mi
ella sitten kolmisen tuntia vaikka kaikkein mit?tt?mimm?n ylioppilaan kanssa ja l?rp?tell?, l?rp?tell?... Ent? hein?, - kuinka se tuoksuu! Muistatko? Iltaisin kun k?yskentelee puistossa, sis?lt? kuuluu pianons
, - sanoi Samoilenko. - Olen unohtanut, millaista siell?
vaivoihinsa. Juuri semmoiselta syv?lt? kaivolta minusta n?ytt?? ihana Kaukaasiasi. Jos minun olisi valit
ja kuopalle painuneita ohimottaan, pureskeltuja kynsi? ja tohvelia, joka riippuen kantap??st? lonkollaan j?tti huonosti parsitun suka
?k? ?
v?leiss?. H?n ei voinut antaa mi
silloinkin kun ei olisi sopinut, pelasi korttia, halveksi virkaansa, eli yli varojensa, k?ytti puheessaan usein s??dytt?mi? lausetapoja, kulki kadulla tohvelit jalassa ja riiteli syrj?isten kuullen Nadeshda Feodorovnan kanssa - ja se oli Samoilenkolle vastenmielist?. Mutta se, ett? Lajevski oli opiske
.. En ole ilmaissut sit? Nadeshda Feodorovnallekaan, joten muista pit?? hampaittesi takana...
okasi Samoilenko. - Mi
ensin ovat v?limme suoritettavat. Sittenkun h?n on tullut huomaamaan, ett? yhdysel?m?mm
? surullinen, rukoileva ilme, kuin h?n olisi ollut aikeissa pyyt?? jotakin
k? t?
taan! H?nen miehens? kuoli pois, joten siis itse ka
hdotonta. Yht? halpamaista ja ihmisarvoa alentavaa on naida ilm
on velvol
velvollinen? - kysyi
elit h?net miehens? luota
jo ihan selv?sti
ne, niin pid? ku
uono psykologi ja fysiologi, jos luulet, ett? naisen kanssa el??ksesi selviydyt yksi
.. nuhteli Samoi
mies, me emme milloinkaan opi ymm?rt?m??n toisiamme. Parasta kun lopetamme kok
evskin k?sivarteen. - Min? maksan t?m?n. Min?h?n tila
rantakatua pitkin. Puistikkokadulle k??ntyess??n he p
, sivistyneen naisen, ja sin? pyrit h?nest? eroon; jos minulle Jumala sen sijaan antaisi vaikka kierokylkisen mum
imeisen lausumansa so
elho siell? edes tee
eens? ja h?nest? n?ytti, ett? koko maailma mielihyvin katseli h?nt?. P??t??n k??nt?m?tt? h?n katsoi sivuilleen ja huomasi, ett? puistikkokatu oli hyv?ss? kunnossa, ett? nuoret kypressit, kumipuut ja rumat, kuivankituliaat palmut olivat sangen kauniita ja lupasivat vastaisuudessa levitt?? taajaa varjoa, ett? tserkes
e Samoilenko, herttaisesti hymyillen. - K?vittek? uima
mutta n?hdess??n sotilasv?lsk?rin tulevan vastaan h?
airaalas
, teid?n yl
uin
, teid?n yl
saat m
ssa p?yd?n takana istui grusialaiseksi itse??n mainitseva vanhahko, lihava juuta
antakaa minu