Kaksintaistelu

isiinsa. Molemmat olivat vaiti. Lajevski sytytti kynttil?n, Nadeshda Feodorovna istu

o siit?, ettei h?n ollut hillinnyt itse??n, vaan oli sanonut h?nelle raakuuden. Taskussa sattui h?nelle k?teen kirje, jonka h?n oli joka p?i

, ajatteli h?n. "Annan h?nelle

an kirjeen ja ant

se kosk

eshda Feodorovna luki kirjeen, ja h?nest? n?ytti ik??nkuin katto olisi painunut ja sein?t siirtyne

.. suo, Herra, rauha.

usi h?n. - Iv

leen huoneeseen ja seisovan h?nen tuolinsa

, en olisi nauranut niin paljon... Herrat lausuivat minulle typeryyksi?. Mik? synti!

va, ja syd?n jyskytti hirmuisesti. Ahdistuksissaan h?n nousi, seisoi kotvasen

tteli h?n. "Pit?? l?hte?

kytyksi?, mutta ?kki? h?n muisti, ett? Samoilenkon luo sopi kyll? menn?. Jotta ei tarvitsisi kulkea Nadeshda Feodorovnan ohi, pujahti h?n ikkunan ka

?hti punainen tuli nopeasti lipuma

teiss??n..." ajatteli Lajevski, ja

evski katsoi yhdest? ikkunasta sis??n, sitte

sh, nukutko? - huhui

idi

t? ja huolestu

ell?? Mi

leksander Davidit

kahti pehmoinen valo, ja Samoilenkon valkopukuinen j?t

a raskaasti hengitt?en ja kyhnien it

.. Lajevski kiipesi ikkunasta sis??n ja l?he

inut! Pyyd?n sinua, rukoilen, ymm?rr? minua! Asemani on siet?m?t?n.

Mik?s sinua oi

t? kyn

kynttil??n tulta. - Siunaa ja varje

suurta huojennusta. - Sin?, Aleksander Daviditsh, olet ainoa, paras yst?v?ni... Kaikki toivoni on sinussa. Jos

nien itse??n. - Her?sin ja kuulen, laiva huut

ja itse tarvitsen matkalle kaksisataa... Olen sinulle velk

olemmat poskipartansa, levitti jal

Kolmesataa... Mutta minulla ei ole nii

aa ja ehdottomasti antaakin. - Lainaa, min? varmasti maksan takaisin. L?het?n Pietarista, heti kun

aan vaan. Ment

i Samoilenko, tuoden p?yt??n kolme pulloa viini

n riemunpuuskan t?ytt?v?n rintansa. - Min? sitten l?het?n h?nelle rahaa, h?n matk

T?m? pullo taas on Navaridzen viinitarhan tuotetta, t?m? Ahatulovin... Maista kaikkia kolmea l

hdutit, Aleksander Davidits

o hap

en. Mutta sin? olet mit?

sti von Corenin mielipiteen, ett? tuollaiset on poistettava, ja Lajevski n?ytt

n sovi ?itisi kanssa, - san

kyll?, v?

. Kun ensimm?inen pul

oil

? mainioimpia, viisaimpia miehi? kumpaine

- H?n on merkillinen mies, mutta minun on mahdotonta hyv?ksy? h?nen mielipiteit??n. Ei, siksi erilaiset ovat luonteemme. Min? olen veltto,

hti nurkasta nurkkaan ja jat

uu kuten Stanley kokoonpantavalla tuolilla ja tuntee itsens? er?maan valtiaaksi ja n?iden ihmisten herraksi. H?n kulkee kulkemistaan jonnekin, miehet vaikeroivat ja kuolevat toinen toisensa j?lkeen, h?n vain kulkee eteenp?in, viimein h?n sortuu itsekin, mutta j?? kuitenkin er?maan despootiksi ja valtiaaksi, koska h?nen hautaristins? on karavaanien n?ht?v?n? kolmen-, nelj?nkymmenen peninkulman p??ss? ja

ii meren e

kanssa, ei tahdo tiet?? oppineista ja tovereista sent?hden, ett? h?n ennen kaikkea on hirmuvaltias ja vasta toisessa sijassa el?intieteilij?. Ja h?n saa jotakin suurta aikaan, sen tulet n?kem??n. Jo nytkin h?n haaveilee, ett? palattuaan tutkimusretkelt? h?n karkoittaa yliopistoistamme vehkeilyn ja puolinaisuuden ja perinjuurin masentaa oppineet mahtimiehet. Hirmuvalta on tieteess?kin yht? v?kev? kuin sodassa. T?ss? haisevassa kaupunkipahasessa h?n asuu jo toista kes?? se

lenko. Lajevski naurahti

nta, tulevat sukupolvet, ihanteellinen ihmisrotu. H?n huolehtii ihmisrodun parantamisesta ja siin? suhteessa me olemme h?nen kannaltaan vain orjia, tykinruokaa, kuormajuhtia; toiset h?n h?vitt?isi tahi pist?isi pakkoty?h?n, toiset ruhjoisi rautaisella kurikalla, pakottaisi kuten Araktshejev nousemaan ja k?ym??n levolle rummun p?rrytyksen mukaan, panisi eunukit vartioimaan puhtauttamme ja siveellisyytt?mme, k?skisi ampumaan jokaisen, joka astuu ahtaan, vanhoillisen siveysk?sitepiirimme ulkopuol

ereen istumaan ja lausui vil

lheen, joutilaisuuden ja heikkoluontoisuuden hinnalla. T?h?n saakka olen pett?nyt ihmisi? ja itse?ni, olen k?rsinyt siit?, ja k?rsimyksen? ovat ol

ski taas astahti nurka

inka innokkaasti, kuinka palavan hartaasti odotan uudistumistani. Ja vannon sinulle, ett? minusta tulee mies! Tulee! En tied?, viinik? minut on tehnyt puhel

ika k?yd? nukkumaan.

n heti. Lajevski hapuili huonekalujen

Kiitos... Yst?vyys ja hyv? sana ova

ys?htyi ja katsoi syy

tsh! - virkkoi h?n

Mi

inun y?py

yv? ...

sohvalle ja puheli viel?