Kissanporras
en olisi ilman t?t? naista el?? kotoisella konnullaan, kuinka paljo
uitenkin ep?varmoina, ja h?nen mielens? joutui h?mmennyksiin n?iden savunmustaamain muurien keskell?, jotka h?vi? oli niin muuttanut, etteiv?t ne en?? tarjonneet pohjaa ja kiinnekohtaa edes h?nen lapsuutensa muistoillekaan.
? katkerampana h?nen mieless??
at varastot leip?? ja savustettua lihaa, joit
kin. Mutta kun Boleslav aamuisin palasi virralta, jossa h?n otti kylpyns?, tapasi h?n punakukitetun uudinvuoteen siististi j?rjestettyn? ja peitettyn?, tapasi lattian narskuvalla hiekalla ja tuoksuvilla k
tosin arvelutti murtaa leip??, jonka tytt? oli tuonut, mutta se n?ytti niin p
aa h?nt? odottamassa, eik? viinipulloakaan ollut unhotettu-ja illa
niill? v?hill? t?hteill?,
irrassa pesem?ss?. Palatessaan taivutteli h?n varovasti syrj??n pensasten oksia ja t?hysteli liekehtivin silmin, olik
t asunnokseen. Sinne pist?ysi Boleslav er??n?
muinen pit?nyt kukkaruukkujaan, ja niille oli nyt sijotettu talon niukat talousastiat. Mit? paraimmassa j?rjestyksess? olivat siell? keittoastiat, vadit ja lautaset, jotka v?lkkyiv?t puhtauttaan. Oven vieress? oli parilla matalalla puupukilla-muutaman jalan korkeudella permannosta-vanha ovi, joka oli vahvasti hiiltynyt molemmista p?ist??n, ep?ilem?tt? j??nn?s tulipalosta. Sen p??lle oli levitetty ohut olkikerros
tt? eik? kaivannut parempaa. Siihen oli h?nen syd?mens? kasvanut kiinni, sit
naisra
usi h?nt?. Ei mit??n vastausta. Keitti? oli tyhj?. Puistossa, rannoilla, sillan luona, koko saarella-e
h?n perehtynyt paheen kaikkiin lajeihin ja hyvin omiaan siihen, ett? kuka tahansa irstas veitikka halusi hurjissa himoissaan
t?nyt h?nt? t?h?n kurjuuteen, jollei uusi synti, joka ke
a.? N?iss? aikeissa meni h?n levolle. Mutta suurin ei h?n voinut nukkua, sill? h?nt? huolestutti tulevai
h?net unenhorroksistaan u
ill? h?n tahtoi heti koh
ss? kumartuneena kirkkaasti kiiluvain tervaslastu
oi katsoen h?neen suurin sil
vapisi
y?ll??? ti
? kupeilleen riipuksiin ja vet??ntyi
staatko
ns? v?liin, ?ajattelin, ettette sit? huomaisi, ja et
isin harhailla ymp?ri, k
oli tytt? kyyri
?Meill?h?n ei ole en?? mit??n-ja herra on kok
t suomukset Bole
uokatavaroit
vereksi? munia ja voitakin-ja makkaraa ja kai
t? antoi
mme, ja kun y?ll? koputan, avaa h?n takaoven-siit? tiet?? vain h?nen vaimonsa, ei kukaan muu niin hiirenhiiskausta-eik? h?nell?
lkaisin kuusi peninkulmaa edesta
h? peloissaan kat
, herra, olenhan sen jo ke
nulle enemp??, nainen. Tied?n kyll? sotaretkelt?,
t vihainen, uskalsi tytt? nousta suo
, sanoi h?n onnellisesti hymyillen-?muuten
jo t?t? tiet? tai
aan-silloin se on ty?l??mp??-onneksi silloin ovat taasen y?tkin pitemm?t, niin ettei kukaan n?e minua-ja paljon mieluummin kuljen kuusi peninkulmaa, ennenku
, ik??nkuin pelk?isi saav
Regina?? kysyi Bo
in luvatta-mutta ajattelin, ett? herraa ilahutta
Boleslav k??ntyen poisp
Palattuaan tapasi h?n kyll? huoneen j?rjestettyn?
nut kauemmin olla ilman l?mmitt?v?? juomaansa. H?n meni varpaisillaan keitti??n, katsoakseen itse valkeaa, jos mahdollista tytt?? her?tt?m?tt?. Mutta t?m? ei nukkunut. Ensi n?kem?lt? n?ytti to
kyynelien valuvan h?nen punaisia lihavia sormiaan my?te
on, Regina?
, vaan nyyhkytteli
gina? En olisi sinua nuhdellut,
ipumaan kasvoiltaan ja katsoi he
kehtumaisillaan. ?Minua ei ole-viel? ku
oimaavaa sanaa. Puuttuipa vain, ett? t?m? nainen, jota muuten koi
e totta?? t
t? san
aista-mit? o
? Uusi nyyhkytysten puusk
iilev?n arvotuksia, ei tiennyt, ett? kunniattomuudellakin on kunniantuntonsa.-Hymyillen laski h?n k?tens? Reginan ola
en sis??nkin?? kysyi
un tultava s
h?n lieden luo ja puhalsi kyyneltynei
seen. Huolellisesti t?hysteli h?n silloin herransa kasvoja arvatakseen
ret kasat papereita, jotka viruivat sikin sokin useammissa arkuisssa t?ytt?en ne kukk
n h?nen autuaasti nukkunut t?tins? luovutti kaiken omaisuutensa h?nelle, Boleslav von Schrandenille, rakkaan veljenpoik
ten, alkoi h?n pit?? lahjaa arvossa.- -Antajaa itse??n, joka aina oli ollut h?nelle suopea, h?n tuskin ajattelikaan, niin kovettun
uten h?nen luonteensa halusi, voinut sy?st? eteenp?in. Mutta pitkiin kuuk
set j??nn?kset kuluttanut.-Oli hankittava suuri joukko ty?miehi?, jotta voi pit?? roskav?en aisoissa. Mutta mist? niit? otti, jollei tienoolla kukaan alentunut h?nen palvelukseensa? Tosin rah
isi voinut ryhty? mihink??n yritykseen. Niit? oli 4,500 taaleria, j??nn?ksen? saatavista, jotka is? palon j?lkeen, kun h?nest? n?ytti koko maailma leimahtaneen liekkiin, oli kiireimmitt?in perinyt velallisilta
n, ett? kaupan saisi tehdyksi niin hyvin kuin h?n toivoi, olisi kuitenkin kulunut kuukausia, ennenkuin h?n olisi saanut ensim?iset rahat k?siins?. Lis?ksi oli talvi oven edess?, tuima it?preussilainen talvi, joka aina huhtikuuhun asti teki u
v?ke? hankkimaan, saattoi toukokuussa olla rakennusty? jo t?ydess? vauhd
en asti-si
el?? p?iv?st? p?iv??n lemmittyns? l?heisyydess?-ilman toivoakaan p??st? t?lle tekem??n kysymyksen, suuren, kohtalokkaan kysymyksen, josta h?nen el?m?ns? ja onnensa
a muistui Boleslavin mieleen, M
tti ruusujen puna ja liljojen valkeus, h?n n?ki valoisan pyhimysolennon hymyillen kumar
on suorittanut valmiiksi.-T?h?n ajatukseen uinahti v?hitellen kaipaus saada j?lleen n?hd? Helenaa; jos h?n olisi saanut i
Koko perhearkisto n?ytti jonakin h?d?n hetken? haalitun kokoon ja ilman valintaa ja j?rjestyst? joudutetun turvaan. Nyt oli t?st? sekasotkusta l?ydett?v? esille mit? oli t?rke?? ja osaksi v?ltt?m?t?nt?kin tilan hallintoon. Niinp? puuttuivat muiden muassa kaikki vapautettujen talonpoikien kanssa tehdyt sopimuskirjat
alaisin. Valtion perustukset horjuivat-sent?hden saivat rotat vapaasti el?m?id?.-Mutta kukapa saattoi tiet??, puhuiko samaisen is?n poika kuulevammille korville?-Laissa oli takaportteja yllin kyllin, jotta jonkun vastenmielisen henkil?n saattoi tehd? oikeudettomaksi, ja sit? h?n ei ep?illytk??n, ettei siihen olisi ollut hyv?? tahtoa.-Niin syv?lle oli h?n sy?pynyt
an ja jokaisen k?si olkoon h?nt? vastaan.? T?m?n kirouksen, jonka Hagarin poika oli k
tui h?n papereihinsa hautautuneena, ja iltaisin h?n kuljeksi pui
orras. H?nen syd?mens? alkoi jyskytt??, kun h?n vain joutui sen l?heisyyt
mo n?hd? omin silmin tuo turmion paikka,
nna h?n harppaili pitkin puiston k?yt?vi?. Kuivat lehdet kahisivat h?nen jalkojensa alla, ja syystuuli kohisi kolkosti pensaissa. Kuten v
isen kammon, joka h?nt? siihen asti oli pid?tt?nyt, j
an, jonka peilipinnan lepp?pensaat peittiv?t melkein
ojentautui toiselta rannalta sit? vastaan, mutta siell? oli se kiinnitetty mahtavaan tammenkantoon, joka sit? kannatti ja piti tasapainossa. Keskiv?lill? ammotti kymmenen tai kah
lisella hirrell? oli pari lautaa, jotka niihin kiinnitetyn vaajan avulla vaivattomasti saattoi ty?nt?? sillaksi aukon yli. Olipa saapuvilla k?sipuukin, joka nyt no
kin? t?rr?tti t?m? laitos mustana j
tti silt?, kuin aaltoja viel? t?n??n kuohuttaisi se
vittain vilahtelevan. Silloin n?ki h?n vaalakan naisolennon, joka oli puristanut hameensa reisiens? v?li
Mutta toisekseen-kohtuuton ei saanut olla, v?istyih?n tytt? h?nen tielt??n, mi
kohden. H?nen niskansa pingottui, j?ntev?t k?det ravistelivat m?rki? vaatteita, niin ett? kimmelt?v?t pisarat pirskuivat yltymp?ri. Tuontuostakin alotti h?
n?in iltamy?h?ll?, jolloin Boleslav oli l
leslavin jalka oli raapaissut alas pari kivenlius
li ilmeisesti, ett? joku v?ijyi h?nt? ylh??ll? pensastossa.-Vasta sitten johtu
egina?, huusi Boleslav h?nel
j?lleen levoll
nne alas?? kysyi
asvojaan ?Olen hyv? kapuamaan?, sanoi h?n
vedess?? Vuodenai
ei h?n h?irinnyt tytt?? en??. Mutta h?n oli utelias n?kem
esuvaatteensa ja nousi virran partaalle. Kuun s?teet taittuivat keh?ksi ymp?ri h?nen
? ylh??ll?, sitten sukelsi h?n pensastoon, miss? h?n kohta n?k
uoraksi ja aikoi vasuineen menn? tiehens
aikaan?? kysyi h?n koetta
lle p?iv?ll? pahaakaan
l?ise
n, h
tekev?t
tekev?t-heittelev?
an yl
juuri,
ehd??n pahaa, niin t
ei va
?rr?
ens? ja katsoi h
t?
ne joen takana tehd? samoin. Paukkui yh? siell? ja t??ll?, kaikkialla-mihin vain p??ns? pistik??n. Oli aivan ihme, ettei kehenk??n sattunut. Ja jos he
H?nest? n?ytti uudelta ja omituiselta, ett? t?m?n matalan, villien kihar
stasi h?n. ?Jo sinunkaan t?
kuinka tyt?n kasvoille
sammalsi Regina. ?En t
mit? aioinkaan kysy?, Regina,-oletko tyytyv?ine
otti h?nee
taan. Minulla on huolia p??ni t?ynn? ja el?n mieluimmin yksikseni. ?l? s
k??nkuin tukea etsien. Seuraavana hetken? h?n py?r?hti ymp?ri-ja j?tt?en vasuns
en h?nen j?lkeens?. ?Minun t?ytyy olla le
veteen, jonka hopeaiseen pohjaan ilmestyi kokon