Sota ja rauha II

, ja kaikista etsiskelyist? ei h?nen ruumistaan l?ydetty eik? ollut h?nt? vangiksi joutuneidenkaan joukossa. Ik?vint? kuitenkin oli h?nen omaisilleen, ett? he viel? salaisesti toivoivat, et

isten loistavasti taisteltuaan oli ollut pakko per?yty?, mutta ett? per?ytyminen oli suoritettu t?ydess? j?rjestyksess?. Vanha ruhtinas ymm?rsi t?st?

koko armeijan suruksi ei siit? l?htien ole saatu tiet?? onko h?n elossa, vaiko kuollut. En henno omaani ja teid?n toivoanne s?rke?, vaan arv

euraavana p?iv?n? l?ksi h?n tapansa mukaan aamuk?velylle. Mutta h?n murjotti vihais

n luokseen, seisoi h?n sorvip?yt?ns? ??ress? ty?skennellen, m

y?r? kiepsahti viel? vauhtiaan. Ruhtinatar Maria muisti kauvan t?m?n py?r?n h?ipyv?n kitin?n

voista, jotka eiv?t olleet surulliset eiv?tk? toivottomat, vaan kiukkuiset ja luonnottomasti v??ntyneet, ett? nytp?, nytp? h?nen yll??n kauhe

run ja itsens? unohtamisen aiheuttamalla, kuvaamattomalla lumolla, et

ten. Kutusof kirjoittaa, - kirkaisi h?n kimakasti, ik??nkuin

h?nen s?teileviin kauniisiin silmiins?. Ik??nkuin ilo, korkein ilo, riippumaton ilo t?m?n maailman suruista ja iloista, levisi valtavana tuota h?ness? olevaa syv??

. - ?lk?? k??ntyk? minu

h?nest? kasvojaan. - Tuhoavat armeijan, tuho

ja Lisaa hell?n ja samalla ynse?n n?k?isen?. H?n n?ki h?net sin? hetken?, jolloin h?n hell?sti ja pilkallisesti ripusti kaulaansa pyh?

lle, miten se oli? - kys

ttaviksi Ven?j?n paraat pojat ja ven?l?inen maine. Menk??

onnea ja rauhaa uhkuvan katseen, joka on ominainen ainoastaan raskaille naisille. N?kyi, etteiv?t h?nen silm?ns? n?hnee

n ompelukehyksest? ja nojautu

n. Silm?ns? hymyiliv?t odottavina, haiveninen yl?huu

leen h?nen eteens? ja k?tki kas

a tied?tk?, Maria, min? aina rakastan h?nt?, - sanoi

ei voinut nostaa

sinun o

ik?v? ... ik?v? Andreita, - h?n lausui

o tekem??n havaintoja. H?n ei puhunut mit??n, vaan katseli levottomana ymp?rilleen aivan kuin jotakin etsien. Ennen p?iv?llist? astui h?nen huoneeseensa vanha ruhtinas, jota Lisa aina pelk?si. Ruhtinaan kasvoilla oli aivan erityisen

in tietoja Andrei

oinut viesti? saapua, mutta is? on

siis

in tavallaan. Ruhtinas vanhus ei tahtonut toivoa: h?n p??tteli, ett? ruhtinas Andrei oli kaatunut. Ja huolimatta siit?, ett? oli l?hett?nyt virkamiehen It?valtaan tiedustelemaan poikansa kohtaloa, tilasi h?n h?nelle hautakiven Moskovasta ja aikoi asettaa sen puutarhaansa, ja kaikille h?n puhui, ett? h?nen poikansa oli ku