Bartek Sankari

t?ynn? pelkk?? valtiop?iv?miesvaalia, h?n ei

h?nen naapurinsa ja suutelee h?nen k?tt??n. Suuri p

puolustajia niin

ivill?!-sanoo naapuri vakuuttavalla

t?hden, mutta yleisen hyv?n... Ja taas peitti

arck, rouvani!-h

i. Sen tekisi h?n ilman valtiollistakin tarkoitustaan, sill? h?nell? on hyv? syd?n. Mutta h?n on sit? innokkaampi valtiollisista syist?. Mit? h?n ei tekisik??n heid?n hyv?ksens?! H?n ei uskalla sanoa sit? miehelleen, mutta h?nt? ihan vastustamattomasti haluttaa menn? talonpoikien vaalikokoukseen, ja onpa h?n ajatellut puhettakin, jonka h?n pit?isi siell?, jos h?n vaan saisi siihen luvan. Mik? erinomainen puhe! Kenties ei h?n kuitenkaan uskaltaisi pit?? koko puhetta, kuin oikein vaadittaisiin, mutta jos h?n kuitenkin pit?isi sen...! Kuin huhu kertoi, ett? viranomaiset olivat hajoittaneet Pognembinin koko vaalikokouksen, meni suuri poliittiko huoneesensa, itki mieliharmista

telee h?nen k?si??n. Bartek heitt?ytyy h?nen jalkoihinsa suostumuksen mukaan, ja pikku Franek s

arahin Bartekini, ett? te annatte ??nenne minu

nk??n h?n j?rveen!-?lk?? pahastuko, armollisin rouva, mutt

sken, ett? h?n m

iksi seisot siin? kuin h?rk?? Minun t?ytyy pyyt?? Teilt? antee

totta? Olettehan puolalainen ja me olemm

niin!- vakuuttaa Magda.-Mink? t?hden roikkuu p??si kuin h

uvan k?tt?, aina vaan ??net?nn? ja alak

*

vaan h?n kuvittelee nuoressa p??ss??n, ett? heill? molemmilla, sanan todellisessa merkityksess?, on teht?v? t?ytett?v?. V?liin kohtaa h?n miehens? vieraitten keskell?, vet?? h?nt? hihasta ja kuiskaa h?nen korvaansa: "herra valtiop?iv?mies". Aivan kuin lapsi, h?n antaa mielittelynimi?. Josef hymyilee ja he molemmat ovat sanomattoman onnelliset. Molemmilla on suuri halu suudella toisiaan, mutta se ei sovi vierasten l?sn?ollessa. N?m? t?hyst?v?t ulos joka hetki n?hd?kseen pappia, sill? asia on erinomaisen t?rke?. ?sken kuollut valtiop?iv?mies oli my?skin puolalainen, ja saksalaiset ovat ensi kerran asettaneet oman ehdokkaansa t?ss? vaalipiiriss?. Voitollinen sota on rohkaissut heit?, juuri sen t?hden on kartanoon kokoontuneille puolalaisille niin t?rke??, ett? heid?n ehdokkaansa tulee valituksi. Vaikka p?iv?llist?k??n ei viel? ole sy?ty, pidet??n jo is?nmaallisia puheita, mitk? eritt?inkin tekev?t vaiku

errottavaa? Onko herra

varmaa? Onko p??

keita. Talonpoika heitt??

on va

kille ja painaa

Hurraa!

Saksalaiset ovat saaneet selk??ns?! El?k??n m

appi?-ky

kyl?nvouti-viimeisi? ??n

ttava!-k?skee

huutavat t

lankeaa miehens? kaulaan kaikkien l?sn? ollessa. Mutta he e

?mme!-sanoo naap

ratina, ja pappi yhdes

ist?, ast

tuloa! Kuinka suuri

ittaa sitten seuraavat t?yke?t, lyhy

erg on

ja kauhistuneita, kiivaita kysymy

erg on

unut? Mitenk?? Kyl?nvo

sitten t

raukkansa ulos huoneesta. Rouva puree n

k?sill??n p??t??n. Kaukaa kuuluu sekanaisia huutoja ja ilon

n sanoo rouvalleen ovella:-"il faut faire bonne mine".[1] Eik?

? olla mil

n, kuinka se tapahtui,-p

armollinen herra,-s

npojatkin ??nest

t?ss? k

olemme n?hneet, kuink

lber

ovik-?! sa

elehtii maassa, kuin vaimo antaa h?nelle aikalail

ava pois kyl?st?!-sano

t olleet sodassa, ovat ??nest?neet niin kuin h?n.

rjaa petosta, vaal

et kartanossa. Iltasella matkusti herrasv?k

istui t?lliss??n vieraana vaimollensakin, sill?

*

, ja herra Just, joka oli tullut Bartekin t?ll

nyyhkytti syd?nt? s?rkev?sti, surressaan kadotettua kotiaan ja kotiseutuaan. Mies oli vaiti. Oli aivan tyhj?? tiell?, ei n?kynyt vaunuja, ei ihmisi?, ainoastaan ristiinnaulitun kuva ojensi sateesta kastuneita k?si??n ilmaa

asv?ki j?i asum

op