Sota ja rauha III

Vuoden 1811 lopulla alettiin kiihke?sti asestaa ja keskitt?? L?nsi-Europan sotavoimia ja vuonna 1812 siirtyiv?t n?m? voimat - miljoonittain ihmisi? (nekin yhteenlaskettuina, jotka kulettivat ja ruokkivat armeijaa) - l?nnest? it??n Ven?j?n rajoille, jonne my?skin vuodesta 1811 alkoi vet?yty? Ven?j?n voimia. Kes?kuun kahdentenatoista p?iv?n? marssivat L?nsi-Europan sotavoimat Ven?j?n rajojen yli ja sota alkoi eli toisin sanoen tapahtui ihmisj?rke? ja koko inhimillist? luontoa vastaan sotiva tapaus.

Miljoonat ihmiset harjoittivat toisiaan vastaan niin ??rett?m?n paljon pahuutta, petosta, kavallusta, varkautta, v??rennyst? ja v??r?n rahan liikkeellelaskemista, ry?st??, murhapolttoa ja murhia, ettei niit? kokonaisina vuosisatoinakaan jaksa mitk??n maailman tuomio-istuimet aikakirjoihinsa ker?t?. Mutta t?n? aikana eiv?t ihmiset, jotka niin tekiv?t, pit?neet niit? rikoksina.

Mik? synnytti t?m?n summattoman tapauksen? Mitk? olivat sen syyt? Historioitsijat sanovat lapsellisella varmuudella, ett? tuon tapauksen syyn? oli: Oldenburgin herttuaa vastaan tehty loukkaus, se, ettei noudatettu mannermaan sulkemiss??nt??, Napoleonin vallanhimo, Aleksanterin j?rk?ht?m?tt?myys, diplomatien erehdykset j.n.e.

Jos Metternich, Rumjantsef tai Talleyrand olisi jolloinkulloin juhlap?iv?llisten ja hallitsijan tulon lomassa huolellisesti ja taidokkaasti sommitellut sopimuksen tai Napoleon kirjottanut Aleksanterille: "Monsieur mon frère, je consens à rendre le duché au duc d'Oldenbourg"[1] - niin ei olisi sotaa syttynyt.

On selv??, ett? asia esiintyi t?mm?isen? sen ajan ihmisille. On selv??, ett? Napoleonista n?ytti sodan syyn? olevan Englannin vehkeet (kuten h?n sen sanoikin St. Helenan saarella). On selv??, ett? Englannin edustajahuoneen j?senist? tuntui sodan syyn? olevan Napoleonin vallanhimo; ett? Oldenburgin prinssist? tuntui sodan syyn? olevan h?nt? vastaan tehty v?kivalta; kauppiaista mannermaan sulkemiss??nt?, joka kuristi Europaa; vanhoista sotamiehist? ja kenraaleista tuntui sodan p??syyn? olevan se, ett? heille t?ytyi saada toimintaa; sen ajan legitimisteist?, ett? oli v?ltt?m?t?nt? palauttaa les bons principes; sen ajan diplomateista taas tuntui kaikki tapahtuneen siit?, ettei Ven?j?n ja It?vallan liittoa 1809 oltu tarpeeksi taitavasti salattu Napoleonilta ja ett? memorandum N:o 178 oli kirjotettu k?mpel?sti. On selv??, ett? n?m? ja lis?ksi lukemattomat muut syyt, joiden mittaamaton m??r? riippuu katsantokantojen m??r?tt?m?st? eroavaisuudesta, olivat aikalaisten n?ht?vin?. Vaan meist?, j?lkel?isist?, jotka syvennymme toteutuneen tapahtuman suuruuteen koko laajuudessaan ja ty?nn?mme siihen selv?n ja ankaran ajatuksemme tutkaimen, n?ytt?v?t n?m? syyt riitt?m?tt?milt?. Me emme k?sit?, ett? miljoonat kristityt ihmiset surmasivat ja kiduttivat toisiaan sen t?hden, ett? Napoleon oli vallanhimoinen, Aleksanteri j?rk?ht?m?t?n, Englannin politika kavala ja Oldenburgin herttua loukattu. On mahdoton k?sitt??, mit? yhteytt? on n?ill? seikoilla itse surmaamisen ja v?kivallan tosiasian kanssa. Miksi siit? syyst?, ett? herttua oli k?rsinyt loukkauksen, tuhannet Europan et?isten perien el?j?t surmasivat ja tuhosivat Smolenskin ja Moskovan l??nien asukkaita tai saivat surmansa n?ilt??

Meist?, jotka emme ole historioitsijoita, joita ei vieh?t? tutkimuksen kehityskulku ja jotka sen vuoksi samentumattomin, tervein j?rjin voimme tarkastella tapausta, esiintyv?t sen syyt lukemattomana sarjana. Kuta syvemm?lle tunkeudumme syiden etsiskelyyn, sit? enemm?n niit? eteemme avautuu ja jokainen erikseen otettu syy tai kokonainen syiden sarja n?ytt?? meist? itsess??n yht? oikeutetulta, mutta my?s yht? v??r?lt? mit?tt?myydess??n tapauksen suuruuteen verrattuna ja yht? v??r?lt? kelpaamattomuuteensa n?hden (jolleiv?t mitk??n muut yhteensattuvat syyt ole mukana) synnytt?m??n tapahtunutta tapausta. Samallaiselta syylt?, kuin Napoleonin kielt?ytyminen siirt?? v?kens? Veikselin toiselle puolen ja luovuttaa takasin Oldenburgin herttuakunta, n?ytt?? meist? my?skin ensim?isen ranskalaisen korpraalin halu tai haluttomuus astua uudestaan palvelukseen. Sill? jos h?n ei olisi halunnut astua palvelukseen eik? olisi halunnut toinen eik? kolmas eik? tuhanneskaan korpraali tai sotamies, olisi Napoleonilla ollut n?in paljo v?hemm?n v?ke? joukoissaan eik? sotaa olisi saattanut sytty?.

Ellei Napoleon olisi loukkautunut siit?, ett? h?nt? vaadittiin per?ytym??n Veikselin taa ja ellei h?n olisi k?skenyt joukkojensa hy?k?t? eteenp?in, ei sotaa olisi syttynyt. Vaan jollei yksik??n kersantti olisi tahtonut ryhty? toistamiseen palvelukseen, ei siin?k??n tapauksessa olisi voinut sytty? sotaa. Aivan samoin olisi sota voinut j??d? syttym?tt?, jos ei Englanti olisi vehkeillyt eik? olisi ollut Oldenburgin prinssi?, ei Aleksanterin loukkautuneita tunteita, ei Ven?j?n itsevaltaista hallitusvaltaa, ei Ranskan vallankumousta eik? sen tuottamaa hirmuvaltaa eik? keisarikuntaa j.n.e. Ellei yht? n?ist? syist? olisi ollut olemassa, ei olisi mit??n voinut tapahtua. Siis kaikki n?m? syyt - miljaardit syyt - kasaantuivat yhteen tekem??n sen, mink? ne tekiv?t. Niin ik??n ei mik??n ollut erityissyyn?, vaan tapauksen t?ytyi tapahtua vain sen t?hden, ett? sen t?ytyi tapahtua. Miljoonien ihmisten t?ytyi riist?yty? irti inhimillisist? tunteistaan ja j?rjest??n ja l?hte? l?nnest? it??n tappamaan itsens? kaltaisia, aivan samoin kuin muutama vuosisata sitte id?st? vaelsi kansajoukkoja l?nteen itsens? kaltaisia surmaten.

Napoleonin ja Aleksanterin toimet, joiden sanasta n?ytti riippuvan, tapahtuako tapauksen tai ei, olivat yht? v?h?n omavaltaisia kuin jokaisen sotamiehen toimi, joka l?ksi sotaan arvan tai kutsunnan kautta. Muuten ei voinut olla, koska Napoleonin ja Aleksanterin (niiden miesten, joista tapaus tuntui riippuvan) tahdon t?ytt?mist? varten oli v?ltt?m?t?nt?, ett? lukemattomia asianhaaroja sattui yhteen, ja jos yksik??n n?ist? olisi puuttunut, ei tapaus olisi voinut tapahtua. Oli v?ltt?m?t?nt?, ett? miljoonat ihmiset, joiden k?siss? varsinainen voima oli - sotamiehet, jotka ampuivat, kulettivat muonaa ja tykki? - ett? n?m? suostuivat t?ytt?m??n noiden yksityisten ja heikkojen henkil?iden tahdon ja t?m?n joutuivat he tekem??n monimutkaisten, erilaisten syiden suunnattoman paljouden perusteella.

Fatalismia ei historiassa voi v?ltt??, kun selitet??n j?rjett?mi? ilmi?it? s.o. niit?, joiden j?rjellisyytt? me emme ymm?rr?. Kuta enemm?n me pyrimme j?rkiper?isesti selitt?m??n n?it? historian ilmi?it?, sit? j?rjett?m?mmiksi ja k?sitt?m?tt?m?mmiksi ne k?yv?t meille.

Kukin ihminen el?? itse??n varten, nauttii vapautta saavuttaakseen omat henkil?lliset tarkotuksensa ja h?n tuntee koko olennollaan, ett? h?n voi min? hetken? hyv?ns? suorittaa tai olla suorittamatta m??r?tyn toimen. Mutta niin pian kuin h?n on sen suorittanut, ei tekoa, joka on tehty tunnettuna ajanhetken?, voida en?? palauttaa, vaan siirtyy se historian omaksi, jossa sill? ei ole vapaata merkityst?, vaan ennalta m??r?tty.

Kaksi puolta on kunkin ihmisen el?m?ss?: omakohtainen el?m?, joka on sit? vapaampi, kuta abstraktisemmat h?nen harrastuksensa ovat ja sitte yleinen yhteisel?m?, jossa ihminen ehdottomasti t?ytt?? h?nelle m??r?tyt lait.

Ihminen el?? itsetietoisesti itse??n varten, mutta itsetiedottomasti h?n on v?likappaleena historiallisten, yleisinhimillisten tarkoitusperien saavuttamiseen. Tehty? tekoa ei takasin saa ja ihmisen toiminta saa tapahtuessaan samaan aikaan muiden ihmisten miljoonien toimintojen kanssa historiallisen merkityksen. Kuta ylemp?n? ihminen seisoo yhteiskunnan astuimilla, kuta korkeimpien ihmisten kanssa h?n on tekemisiss?, sit? enemm?n on h?nell? valtaa muihin ihmisiin, sit? silmiinpist?v?mpi on h?nen jokaisen tekonsa ennalta m??r?tt?vyys ja v?ltt?m?tt?myys.

"Hallitsijan syd?n on Jumalan k?dess?".

Hallitsija on - historian orja.

Historia, s.o. itsetiedoton, yhteinen, ihmiskunnan yhdys-el?m?, k?ytt?? hyv?kseen jokaista hallitsijoiden el?m?nhetke? vain itse??n varten, aseena omiin tarkotuksiinsa.

Vaikka Napoleonista juuri nyt, vuonna 1812, jos milloinkaan, tuntui, ett? h?nest? riippui verser tai ei verser le sang de ses peuples[2] (kuten Aleksanteri oli h?nelle viime kirjeess??n kirjottanut), oli h?n nyt juuri ehdottomasti niiden v?ltt?m?tt?mien lakien alainen, jotka pakottivat h?net (toimiessaan itsens? suhteen, kuten h?nest? tuntui, vapaan tahtonsa mukaisesti) tekem??n yleist? asiaa, historiaa varten sen, mink? t?ytyi tapahtua.

L?nnen ihmiset liikkuivat it??n tappamaan toisiaan. Syiden yhteensattuvaisuuden lain mukaan tuhannet pikku syyt joutuivat v??rennyksen alaisiksi ja sattuivat yhteen tuon tapauksen kanssa synnytt??kseen tuon liikkeen ja sodan: moitteet siit?, ettei noudatettu mannermaan sulkemiss??nt??; Oldenburgin herttua; sotajoukkojen marssittaminen Preussiin, johon (kuten Napoleonista tuntui) oli ryhdytty vain siksi, ett? olisi saavutettu aseellinen rauha; Ranskan keisarin rakkaus ja tottumus sotaan, jotka sattuivat yhteen h?nen kansansa mielialan kanssa; innostuminen suuremmoisiin valmistuksiin ja menot n?ihin; semmoisten etujen saavuttaminen, jotka olisivat korvanneet n?m? menot; huumaavat ja petolliset kunnianosotukset Dresdeniss?; diplomatiset keskustelut, joita aikalaisten katsantokannan mukaan pidettiin totisessa halussa saada syntym??n rauha, mutta jotka vain loukkasivat kummankin puolen itserakkautta; ja miljoonien miljoonat muut syyt.

Kun omena on kypsynyt, putoaa se. Miksi se putoaa? Siksik?, ett? maa vet?? sit? puoleensa; siksik?, ett? ruoti on kuivunut; siksik?, ett? aurinko sit? jouduttaa, ett? se tulee raskaaksi, ett? tuuli sit? heiluttaa; siksik?, ett? puun alla seisovan pojan mieli tekee sit??

Mik??n n?ist? ei ole syy. Kaikki t?m? on vain niiden seikkojen yhteensattumista, joiden vallitessa tapahtuu jokainen elollinen, elimellinen yhteistapaus. Se luonnontutkija, joka sanoo, ett? omena putoo siksi, ett? kudossolut kuivuvat ja m?rk?nev?t ynn? muuta semmoista, on yht? oikeassa kuin se lapsi, joka puun alla seisoessaan sanoo, ett? omena on pudonnut siksi, ett? h?nen mieli teki sit? sy?d? ja ett? h?n oli rukoillut sen putoamisen t?hden. Yht? oikeassa tai v??r?ss? on sekin, joka sanoo, ett? Napoleon meni Moskovaan siksi, ett? h?n niin tahtoi ja tuhoutui siksi, ett? Aleksanteri oli tahtonut h?nen tuhoaan, - yht? oikeassa tai v??r?ss? on sekin, joka sanoo, ett? miljoonien puutien painoinen vuori, joka on kallistunut siit?, ett? sen juuria on kaivettu, kaatuu siksi, ett? viimeinen ty?mies oli kuokallaan kolhaissut sen juuria. Historiallisissa tapauksissa ovat niin kutsutut suuret miehet nimilappuja, joiden mukaan tapausta nimitet??n ja joilla, kuten nimilapuillakin, on kaikista v?himmin yhteytt? itse tapauksen kanssa.

Jokainen heid?n toimensa, joka heist? tuntuu omatahtoiselta itselleen, ei ole historiallisessa merkityksess? omatahtoinen, vaan on yhteydess? historian koko kulun kanssa ja ikuisesti m??r?tty.

* * *