Kaksintaistelu

ten tukalaan tilaan, n?ill? kun ei ollut miss? sy?d? p?iv?llist? - kaupungissa ei n?et ollu

akoni Pobedov, joka oli ?skett?in p??ssyt pappisseminaarista ja m??r?tty t?h?n pikkukaupunkiin toimittamaan terveytt?ns? hoitamaan matkustaneen vanhan apupapin virkaa. He maksoivat k

uvastimesta tummanverevi? kasvojaan, leve?? otsaansa ja mustaa, k?h?r?? neekeritukkaansa ja himme?st?, suurikukkaisesta, persialaista mattoa muistuttavasta pumpulikankaasta tehty? paitaansa ja leve?? nahkavy?t??n, joka h?nell? oli liivien asemesta. Itsens? tarkasteleminen tuotti h?nelle miltei suurempaa mielihyv?? kuin valokuvien tai kallishelaisen pistoolin katseleminen. H?n oli hyvin tyytyv?inen sek? kasvoihinsa ett? huolellisesti kerittyyn partaansa ja leveihin hartioihinsa, jotka olivat ilmeisen? todistuksena hyv?st? terveydest? ja vankasta ruumiinrakenteesta. Samoin h?n oli tyytyv?inen keikarimaiseen pukuunsa, alkaen kaulal

ikkaa, vaan ruoka?ljy?! - tiuskasi h?n, pol

?isyytenne, - vastasi h?t??ntyneesti

h?n lis?? kurkkup?ntt??n tilli?! Tilli?! Peit? hap

ello kahta saapui diakoni, nuori kahdenkolmatta ik?inen mies, laihahko, parraton, viikset vasta hieman oraalla. Ast

?intieteilij? kylm?sti

illa merih?rk

akoni, n?ytt?? olevan mahdoton k

pakenisi, - vastasi diakoni hymyillen ja ty?nsi k?

tte saada! - huoka

ului vain, kuinka sotamies juosta paukutteli porstuasta keitti

er?ti v?syneen?: "Saisi tulla ruualle." Ruokasalissa he kohtasivat Samoilenkon, keitti?n kuumuudesta naama punaisena; h?n katsoi heihin tuimasti ja nostaen kauhun ilme kasvoillaan kannen liemimaljasta pani heille kummallekin lautasellisen keittoa, ja

polven te

vaikka olikin eritt?in hyv?ll? tuulella, tuntenut sielunsa syvyydess? jonkinlaista painostusta. H?n

. Aineellinen puoli ei ole kehuttava, mutta pahempaa on, e

Jos tuo miellytt?v? mies olisi hukkumaisillaan, niin

ta. Sit? et

ysyi el?intieteilij? ol

??n hyv?nty?n siin

sek? olisi hyv?ty?? - vi

oin, kun on pu

- lausui Samoilenko, k??nt??

nnalle yht? vaarallinen kuin koleeramikroobi, - jatk

ksi, ett? puhut l?himm?

ksi sin? h?

t?yty? oikeudenmukaisesti suhtautumasta ihmisiin, sanalla sanoen - pest? k?tens?. Min? pid?n Lajevskia heitti?n?, sit? en salaa, ja kohtelen h?nt? kuten heitti?t?, t?ysin tunnollisesti: sin? pid?t h?nt? l

Samoilenko ja rypisti inhoa ilmaisten kulmiaan. -

Kaksi vuotta takaperin se peli oli t??ll? tuntematon; nyt sit? pelaavat aamusta my?h??n y?h?n kaikki, yksin naiset ja keskenkasvuiset nuorukaisetkin. Toiseksi h?n on opettanut seudun asukkaat juomaan olutta, mik? my?skin oli tuntematonta t??ll?; h?nt? saavat asukkaat kiitt?? siit?, ett? heill? on tietoja eri viinalajeista, ja nyt he osaavat silm?t ummessa erottaa Koshelevin viinan Smirnovin n

loppuun keiton ja ojens

tteisiini h?n katkerasti hymyili, huokasi ja lausui: "Min? olen kovaosainen, liika ihminen", tahi: "Mit?p?h?n voi vaatia meilt?, maaorjuuden j?tteilt??" tahi "Me huononemme suvustamme..." Taikka h?n alkoi ladella pitk?? sekasotkua Oneginista, Petshorinista, Byronin Cainista, Dasarovista, joista sanoi: "He ovat meid?n isi?mme lihan ja hengen puolesta." Ymm?rrett?v? siis muka niin, ettei ole h?nen vikansa, jos virkakirjeet ovat viikkom??ri? aukaisematta, jos h?n itse juo ja juottaa muita, vaan syyn? siihen ovat Onegin, Petshorin ja Turgenjev, joka on ensimm?isen? kuvannut nuo kovaosaiset ja liiat ihmiset. Syy h?nen tavattomaan irstaisuuteensa ja turmelukseensa ei n?hk??s ole h?ness? itsess??n, vaan jossakin ulkopuolella h?nt?, avaruudessa. Ja paitsi sit? - sukkela temppu! - irstainen, valheellinen ja viheli?inen ei ole yksist??n h?n, vaan me... "me kahdeksankymmen-luvun ihmiset", "me, maaorjuuden velt

Min? en salli, ett? l?sn?ollessani puhuta

tarkoituksena on viini, kortit, tohvelit ja nainen. Naisella on h?nen el?m?ss??n ratkaiseva, kaikki voittava merkitys. H?n on itse kertonut jo kolmentoista vuoden ik?isen? olleensa rakastunut; yliopiston toisella kurssilla ollessaan h?n eli naisen kanssa, jonka vaikutus h?neen oli terveellinen ja jota h?nen on kiitt?minen musikaalisesta sivistyksest??n. Toisella kurssilla ollessaan h?n osti porttolasta vapaaksi yleisen naisen, korotti h?net omalle tasolleen ja otti h?net rakastajattarekseen, mutta eletty??n h?nen kanssaan puoli vuotta naikkonen karkasi em?nt?ns? luo takaisin, tuottaen miesparalle melkoista syd?m

Samoilenko, katsahtaen vihaisesti e

ilenko pani kummankin ruokavieraansa lautaselle kokonaisen kalan

kaisen ihmisen el?m?ss?, - sanoi

ett? me emme kykene antautumaan, itsemme unhottaen, rakkauden lumoihin ja intohimoihin. N?ill? hekumoitsijoilla lienee aivoissa jokin erikoinen solukasvain, joka puristaa aivoja ja hallitsee koko henkist? toimintaa. Tarkatkaapa Lajevskia, kun h?n istuu jossakin seurassa. Huomatkaa: ottaessanne h?nen l?sn?ollessaan puheeksi jonkin yleisen kysymyksen, esimerkiksi solun tahi vaiston, h?n istuu syrj?ss?, on vaiti eik? kuuntele; h?n on v?syneen, onnettoman n?k?inen, mik??n ei her?t? h?nen mielenkiintoaan, kaikki on typer?? ja mit?t?nt?, mutta annas olla, ett? tulee puhe koiraista ja naaraista, siit? esimerkiksi, ett? h?m?h?keill? naaras hedelm?it

ja pinnisti vihaisesti naamaansa pysy?kseen totisena, mutt

oppuun! - sanoi h?n p

i sin? v