Todellinen aatelismies: Historiallinen romaani

, etten ollut l?htenyt nuoren rouvan asunnosta sekuntiakaan liian aikaisin. Minulla oli siksi vaikea teht?v? k?siss?, etten mill??n muotoa tahtonut joutua viel? lis?ksi riitaan tuntemattoman hen

opeammin kuin min?, H?n harppasi kaksi askelta kerrallaan ja ilmestyen ?kki? k?

i ensiksi, ett? h?nen pit?isi tuntea minut. Kun h?n ei tuntenut, astui h?n aske

oin min?,

an. "Min? olen de

n min?, osaamatt

eko ol

ssako? Kyll?, erehdykses

oli k??ntynyt ja katsoi j?lkeeni. H?n oli iso, komea mies, tummaverinen ja hiukan punakkakasvoinen, puettu t?ydellisimp??n myrtinviheri??n, mustajuovaiseen hovipukuun. K?sivarrella oli h?nell? samanv?rinen lev?tti. Kadulle saavuttuani katsahdin taakse

p?? n?kyi johtavan kaupungin l?ntiselle portille. Tuntien ett? oli t?rke?t? v?ltt?? her?tt?m?st? huomiota etsim?ni talon l?hist?ll?, kuljin tuomiokirkon edustalla olevalle aukealle paikalle ja kysyen parilta miehelt?, jotka seisoivat siin? puhelemassa, sain tiet?? ett? Arcyn kuja oli kolmas kuja

t? kohosi korkea, umpinainen puutarhamuuri ja toisella viel? korkeampi talon sein?; kummassakaan ei ollut ainoatakaan ikkunaa, mik? seikka t?ytti minut h?mm?styksell?, sill? se teki tyhj?ksi kaikki laskelmani. Turhaan mittasin katseellani kulkemiani kymment? askelta;

t? pudottanut samettinauhan, mutta ei mist??n ikkunasta. Se oli viel?kin johtolanka, mutta niin ohut ja ep?m??r?inen, ett? se itse asiassa oli mit?t?n, todistaen

t?llaiset ep?onnistumiset johtuivat taitamattomuudesta pikemmin kuin kovasta onnesta. P??ttelin, ett? jollen olisi antanut ry?v?t? itselt?ni tunnusmerkki?, olisi neiti luottanut minuun; jollen olisi tuonut h?nt? sellaiseen kurjaan asuntoon kuin

rikoinen sallimus, joka johti samettinauhan k?siini, kehotuksena rohkaisemaan mieleni. Jollei rouva de Bruhl olisi ottanut sit?, olisi se j??nyt virumaan tuolle syrj?polulle, jota en min? eik? Simon Fleix

i, joissa aina jonkun matkan p??ss? oli matala, vahva ovi. N?it? ovia tutkin huolellisesti, keksim?tt? kuitenkaan mit??n. Kaikki olivat lujasti kiinni, ja useimmat n?yttiv?t silt? kuin niit? olisi harvoin avattu. Saavuttuani vi

itakin ikkunoita. Kaksi ikkunaa kokonaan ja kolmannesta osa olivat katseeni ylettyvill?, ja yht?kki? huomasin er??ss? niist? jotakin, mik? sai syd?meni syk?ht?m??n toivosta ja odotuksesta. Kysymyksess?oleva ikkuna oli tukevasti raudotettu, ja se mit? n?in, oli solmittu er??se

lkein eitt?m?t?nt?, ett? h?n oli tuon ristikon takana. Jos sielt? pudotettaisiin vaatekaistale, niin se suotuisalla tuulella liit?isi kujalle - ei kymmenen

paan rakennetun, jonka katonreunus oli hammastettu ja seiniss? kunkin kerroksen yl?puolella kapeat juoksulistat, jotka samalla v?hensiv?t sileitten seinapintain yksitoikkoisuutta ja lis?siv?t yl?osan synkk?? raskautta. Ikkunoita oli v?h?n ja ne olivat pieni?, ja tal

aempana kadunreunasta, ja sen rinnalla oli toisella puolella tallirakennuksia. Ainoastaan yhdest? piipusta nousi savua, ja siit?kin v?h?n. Kolme porrasaskelta johti mahtavalle kaksoisovelle, joka oli puoleksi auki, n?ytt?en vilauksen tilavasta eteishallista ja valtaportaista. Kaksi palvelijan n?k?ist? miest? seisoskeli portailla sy?den p?hkin

musteni selitt?misen vaivat. Ilmotin suunnitelmani Simon Fleix'lle, joka sanoi helposti voitavan saada luotettava henkil? hoitamaan ?iti?ni. Mutta ensi aluksi h?n ei t

koko ruumiiltaan kuin halvaantunut. "Te sanoitte siten toissa

? tuimasti. "Min?h?n tahdo

ainen ilme kasvoissaan, mutta k

nutkin tappeluun!" int

hdo", sa

?y. Min? olen lukumies, enk? ole oppinut tappelemaan. T

tappelemaan", vastasi

ett? pysyisit erill?si

t kujalla ja pitelet he

assa kuin t??ll? lieden

otaksuin t?m?n johtuvan pelk?st? pelkuruudesta ja arvelin sen merkitsev?n huonoa yritykselleni; mutta huomatessani sitten, ettei h?n ollenkaan yritt?nyt per?yty?, ja ett? vaikka hiki oli h?nen otsallaan, h?n ryhtyi kuitenkin sellaisiin valmisteluihin kuin asia vaati - ja muistaessani my?s, kuinka

n v?h?n toivoa menestyksest?, ett? pidin yrityst? ep?toivoisena. Mutta ?itini kadottamisen varmuus, ulkonaisen asemani tukaluus ja alati l?sn?oleva kovanonnen tunne tekiv?t minut v?linpit?m?tt?m?ksi vaaroille. Ja viel? matkatessamme Simonille tuttuja syrj?teit? Arcyn kujan kauimmaiseen p??h?n, punert

. Sijotin h?net kolmen hevosen kanssa l?helle kujan p??t? - mik? n?ytti yht? hiljaiselta ja

laavan, tai kunnes huomaat, ett? aiotaan hy?k?t? kimppuusi. Edellisess? tapauksessa sin? odotat tietysti minua, j?lkim?isess? tapauksessa pakene miten parhaaksi n?et. Lopuksi, jollei kumpaakaan tapahdu ennen puolta kuutta - tuon luostarin kellon kuulet ly?v?n puolet tunn

kaikin puolin kuin halvauskohtauksen saanut. Odotin ett? h?n huutaisi minua takaisin. Mutta sit? h?n ei tehnyt, ja arvellen, ett? minun oli luotettava h?neen tai j?tett?v? yritys sikseen, astelin yl?s kujaa miekka kainalossani ja lev?tti l?ys?n? hartioillani. Vastaani tuli mies ajaen risukimpuil

lle, joka oli viel? t?ynn? liikett?, ja tuntien itseni suojatuksi ilmitulolta t?ss? tungoksessa pys?hdyin pariksi sekunniksi tal

voin tehd?, se oli teht?v? nyt heti. Kun t?m? oli selv?n? mieless?ni, en n?hnyt muuta keinoa kuin kolkuttaa ovelle ja p??st? sis??n viekka

n sattuman tulleen avukseni viime hetkell?. Kaksi miest?, jotka n?ht?v?sti olivat saattaneet ensim?ist? henkil?? alas portaita, seisoi kunnioittavasti h?nen takanaan ky

lla seisovat miehet katsoivat hetkisen h?nen j?lkeens? suojaten kynttil?it??n tuulelta, ja toinen nauroi raa'asti jollekin mit? toinen san

i oli kiinni paiskattaessa ponnahtanut hiukan takaisin ja oli noin tuuman verran raollaan. H

Seisoin ymp?rilleni katsellen, uskaltaen tuskin hengitt??. Lattialla ei ollut mattoja eik? liedess? tulta. Halli tuntui kylm?lt?, kostealta ja asumattomalta. Valtaportaat kohosivat

in todellisen vaikeuden alkavan. Ne olivat puusta ja natisivat ja parahtelivat allani niin ??nekk??sti, ett? joka askeleella pelk?sin miesten tulevan h?lytetyiksi. Onneksi meni kaikki hyvin, kunnes olin sivuuttanut ensim?isen k??nteen - valitsin tietysti portaiden vasemmanpuoleisen haaran - mutta silloin rasahti lankku allani sellaisella paukauks

?, jota en tahdo t?ss? mainita, mutta jonka panin h?nen tilillens? pian tapahtuvan kohta

sentakia nopeammin eteenp?in. Olin juuri saapunut toisen kerroksen porrassiltamalle, kun alhaalta tuleva melu saattoi minut hetkeksi pys?htym??n. Kuulin katuoven avautuvan ja raskaitten askelten kajahtelevan hallin lattialla. Kurkistin varovasti rintasuojuksen yli ja n?in kaksi miest?