Laila eli Kuvaelmia Ruijan rannoilta

ja R

Siis voi se, joka ei pid? koirista, kernaasti heitt?? t?m?n kappaleen lukematta. Muuten tahdon lis

kuuluivat Laagjelle ja h?nen puolisolleen. Runne oli em?nn?n suosikki ja Ranne oli is?nn?n. Mol

skeat pilkut silmien yl?puolella ja h?nn?t?n Dobbe, jotka olivat etenkin Jounan lemmikki?. Sitten oli viel? Skuolse, P?ll?, Tshjaitne, Tikka, p?rh?inen Lorjus, Shieges, Virkku, iso??ninen Gonge, t?plik?s Kirjo

hukkumasta. Matkalla syksyll? rannikolta tunturille oli perhekunta muutamana p?iv?n? pystytt?nyt majansa ylisen Altenvirran rannalle, ja poika oli kenen

t h?net rantaa kohden, toisinaan tempasivat h?net taas syv?nteelle. Luultavasti oli poika my?s h?diss??n koettanut kiivet? koiran selk??n jolloin se oli painunut niin, ett? se yht? usein oli upoksissa kuin veden pinnallakin. Kun ihmiset kaipasivat lasta ja juoksivat sit? etsim

huudettiin: "Hus suola!" Ota kiini varas! (susi). Ainoastaan harvat koirat uskaltavat ryhty? tappeluun suden kanssa, menett?m?tt? henke?ns?. Voitto ei aina riipu rohkeudesta ja innosta, vaan ripeydest? ja notkeudesta. Siin? on koiran pelastus, ja Runne oliki puhdasta rotua. Se taisi olla niin salaman vikkel? li

semmoiseen liutaan, jossa on monta sataa sarvip??t?. Silloin olisi se pian poljettu, potkittu ja puskettu kuoliaaksi. T?m?n tiesi Runnekin erinomaisen hyvin. Mutta sattuu niinkin, ett? moni tottumaton koira, innostuneena omasta haukkumisestaan ja hyvill??n siit?, ett? niin suuri el?in kuin poro pakenee h?nt?, nuoruuden innossaan, haukkuen ja h?tik?iden uskaltaa seurata poroa keskell? laumaa. Silm?nr?p?yksess? k??ntyy poro ymp?ri, iskee kerran etujaloillaan tahi puskee sarvellaan, ja koira on nurin niskoin. Nyt on sen vuoro paeta ja sen se tekeekin, ulvoen ja h?veten h?nt? koipien v?liss?. Rauhallisesti ja ylpe?ll? katsannolla seisoo poro katsellen pakenevaa, ik??nkuin tahtoisi se sanoa: "Lauman ulkopuolella on sinun paikkasi, lauman keskell? ei sinulla

ivaloinen ja eteen sattuu monta j?rve? ja virtaa, joiden yli poro uipi, vaan ihmiset ja koirat

inenkin em? j?rveen, ty?nnetty??n ensin veteen vasikkansa, jonka t?ytyi seurata mukana, samalla tapaa kuin peurakin tekee vasikalleen, kun se ensi alussa aristelee l?hte?kseen j??tik?lle. Runne, joka nyt n?ki, ett? sek? ihmiset ett? koirat jo olivat toisella puolella, rupesi tuumaamaan miten p??sisi h?nkin yli. J?rve? sen ei haluttanut kiert?? eik? se juuri mielell??n olisi j?rven poikki uinutkaan. Pahaksi onneksi teki se hurjan p??t?ksen ja yritti poikki virrasta, joka saa alkunsa j?rvest?. Virta ei ollut kovin leve?, mutta sangen raju, ja pahin seikka oli se, ett? se hiukan alempana teki jyrk?n putouksen. Runne ponnisteli virtaa vastaan ja Laagjen em?nt?, n?hdess??n koiran, rupesi jo k?ym??n huolelliseksi koiran t?hden ja alkoi huutaa: "Tset se, tset se, Runne!" T?nne, t?nne, Runne! T?ll?in k??ntyi koira viel? enemm?n vasten virtaa

aapuivat j?rven ja joen rannalle, jossa Runne edellisen? syksyn? oli kadonnut, ei Laag

pistiv?t esiin, hy?kk?si ?kki? er?s koira muutamasta majasta ja alkoi ajaa elukoita takaisin vuorelle p?in. Laagje ihmetteli, ett? ranta-Lappalainen oli hankkinut itselleen koiran, ja Jaampa oikein ?rjyi vihasta, kun koira ajoi v?synytt? ja n?lk?ist? laumaa tunturille takaisin. Huutamalla: "Hus suola!" antoi h?n

tten is?nn?n luo, sitten hurjanhuimasti pitkin kentt?? saadakseen vireytt?, ettei ilosta kuolisi, ja toiset per?ss?, sitten takaisin j?lleen, sattuipa vauhdissaan kaatamaan pikku Lailan kumoon, mutta nuoli sitten h?nen kasvojaan tehd?kseen siten asian hyv?ks

ppalaiset kertovat sen er??n? p?iv?n? tulleen heille, ontuvana, n?lk?isen? ja laihana. Se ei, viisaasti kyll?, yritt?nyt seuraamaan porolaumaa, tiet?en hyvin, ett? sill? oli edess? sek? joet ett? j?rvet, ja oli p??lle p??tteeksi surkeass

anssa ja teki monta retke? edestakaisin meren rannikolle