Laila eli Kuvaelmia Ruijan rannoilta

alai

nmuutto. P

gje purki kotansa ja mu

alle, joka kuulu

livat suuren osan talvea Ven?j?n Lapissa, jossa l?ytyi runsaasti j?k?l?? ja suojaa metsiss?, ja Ven?j

ltt?m?t?n paimentolaisille molemmin puolin rajaa, kuin Norjan talonpojalle on vuorotellen pit?? karjaansa talvella suojuksissa ja kes?ll? vuoristo

?n ett? h?nen palvelijansa ymm?rsiv?t ja puhuivat tuota l?hisukuista suomenkielt? melkein yht? hyvin kuin omaa kie

en, ett? muutamat menev?t Varangeriin, toiset Alteniin. He kulkevat siis samaa tiet?, jota, niinkuin muutamat historioitsijat otaksuvat, osa pohjan kansoista seurasi siirtyess??n Suomesta. T?m? siirtyminen, jon

sen raakojen sotajoukkojen vallassa, huokasi t?m? maa raskaamman kuorman alla, kuin mit? mik??n euroopalain

a asujamia tahi kiduttaneet heit? sitomalla heit? kiini pitk??n tankoon ja sitten paahtaneet heit? tulella, jonka ovat viritt?neet, ja olen itse n?hnyt 5-6 semmoista tulisijaa. Sit? paitsi ovat muutamista paikoista vieneet pois lukemattomia viattomia lapsia, ja, jonka mainitseminen jo her?tt?? inhoa, sy?neet useampia, jonka etenkin Ilvesten kyl? voi todistaa, koska kolme Kalmukkia, jotka sinne olivat tulleet, toivat mukanaan re

n my?skin halki Lapinmaan Ruijan rannikoille. T?m? tapahtui niin suuressa m??r?ss?, ett? Suomen v?est?

staan ja seurasivat palvelijoita, sill? v?lin kuin toiset koirat j?iv?t rauhallisesti makaamaan. Vaan juuri kuin kotonaolijat olivat levolle menem?isill??n, hyp?htiv?t kotiin j??neet koirat ?kki? ulos teltin ovesta ja rupesivat haukkumaan jotak

n tuolla v?h?n pitk?veteisell? suomenkiel

l'ant

?ss?. H?n kutsui siis vieraat telttiin, jossa enemm?n puita lis?ttiin takkaan ja padallinen poronlihaa pantiin kiehumaan. Lapsi, noin parin vuoden ik?inen tytt?nen, p??stettiin ulos pussista, jossa h?n

raansa, ja kun ruoka oli valmis, yhdistyi Jaampakin lapsien seuraan tuoden vadillisen lient? ja lihaa mukanaan, ja

l?ytynyt sit? taloa jossa ei sy?ty pettuleip??, jossa ainoastaan kolmas osa oli ruisjauhoja. H?n ynn? vaimonsa olivat siis p??tt?net kulkea suksilla koko t

k??ntyi v?hitellen poroon, s

rvensa toukokuussa, noin 10-12 p?iv?? kantamisen j?lkeen. Poron sarvet saavat taasen t?yden suuruutensa elokuun loppupuolella. H?r?n sarvet joutuvat t?yteen

iikinkukko, teiri ja metso p?yhistelev?t pyrst?sulkiaan, suokukko kaulah?yheni??n j.n.e. Kerrotaan my?s kirjavan koiran ensiksi nuolevan j

oin voisi vaikuttaa siihen, ett? joku osa sen ruumiista kasvaessaan muodostuisi sem

ne eiv?t haaraannu ilman ett? el?in itse auttaa tahi toimii siihen. Se on saanut omituisen kuvauksen kieless?kin ja kuuluu: "Tshjorvides

menettelee?" ky

unnes se tulee hell?ksi ja hiukan kosteaksi silt? kohdalta, josta poro tahtoo kasvattaa haarukan. Sarviaine on, niinkuin tied?t, sienim?inen ja pehme? kuin

le siit? ett? se tahtoo siihen paikkaan haarukan, vaan yksinkertaisesti siit? syyst?, et

, jos se yksist??n olisi sattumuksen nojassa tahi ett? haarukat kasvaisivat ilman mink??nlaista my?t?vaikutusta el?imen puolelta? Eih?n sen tarvitsekaan n?hd? sit? paikkaa joka kihelm?i, tunteminen on riitt?m? paikan l?yt?miseen. Mutta jos tarkastat poroa kun se 'muodostaa sarviaan', niin huomaat heti, ett? se tuossa to

araiset sarvet. Vaan annappas sen seuraavana vuonna olla rauhassa, anna sen lev?t? ja k?ytt?? aikaansa mielens? mukaan, niin saat n?hd?, kuinka innokas se on saadakseen itselleen kauniit sarvet, kuinka se tuon tuostakin katselee niit? ja kaapii

sangen luonnollisesta syyst?, ett? laihan ja ajetun poron sarvet eiv?t luonnolli

taan viallinen, my?skin kasvaa k?mpel?, ruma ja melkein haaraton sarvi. Se kyll? hapuelee tuollakin puolellaan tahi menee jonkun puun juurelle, jos sen takajalka on viallinen, ja hankaa sarveaan puun oksaa vasten, vaan se ei l?hesk??n tule niin kehittyneeksi, kuin toisella puolella, jossa se voi tarkastaa sar

hi, jos el?in on kesy, lakkaa ihmisi? pelk??m?st?, on se, ett? se alkaa hieroa ja hangata sarviaan takajaloillaan. Vasikat tekev?t samoin ensiker

n ei voi saada minua uskomaan ett? poro t?m?n tiet?? tahi ett? se ehdolla ja tahdolla muodostaa ne niin eik? toisin, j

jos k?dell?ni kaapisin ja raapisin jotakin kohtaa poron sarvesta, niin kasvaisi siihenkin haarukka, ja hauskaa olisi n?hd?, kuinka kiire sille tulisi saa

sama hirvell?kin, vaan tied?mmeh?n, ett? t?lle el?v?lle kasv

lukum??r? kasvaa seitsem?n vuotta, mutta v?henee siit? l?htien, osaksi siit? syyst?, ett'ei porolla vanhempana ole yht? hyv? sa

evolle p??sem?tt? mihink??n yksimieliseen p??t?kseen. Seu

ihmisten ja porojen kannettava, silloin matka on hidas ja vaivaloinen. Pahin seikka on, kun joku sairastuu tahi ei jaksa k?yd? joko vanhuudesta tahi muusta syyst?. Tuota sairasta ei jaksa kantaa niin pitk?? matkaa, ja silloin ei ole muuta neuvoa, kuin ett? h?n, olipa kuka tahansa, kenties jonkun is? eli ?iti, j?tet??n johonkin kurjaan h?kkeliin varustettuna ruoalla el?m?ns? yll?pit?miseksi, ja tullaan h?nt? sitten noutamaan, ellei h?n sit? ennen ole jo kuollut yksin?isyydess??n. Monet raskaat j??hyv?iset on is?n tahi ?idin

ukana oli my?s Mellet ja pikku Laila, joka nyt oli tullut lis?ksi. Laagje aikoi kulkea ala

iss? sel?ss??n, joten tytt?, jos tahtoi, saattoi pit?? kiini h?nen pitk?st? tukastaan. Kaikissa tapauksissa uskottii

?nen ymp?rill??n, sattui niin, ett? pienokainen oli v?h?ll? vieri? tuleen. Jaampa tarttui lapseen ja nosti sen syliins?. Laila huomasi pian, niinkuin lapset vaiston tapaisesti tekev?t, ett'ei tuo ruma naama ollut ollenkaan vastenmielinen, vaan ett? se p?in vastoin kokonaisuudessaan oli paljasta, leve?t? naurua, jonka vuoksi tytt? ei ensink??n h?nt? pelj?nnyt eli kaiheksinut, vaan kiipesi h?nen syliins? j

el?ss?, h?nen menness??n poroja katsomaan tahi lyhemm?lle suksiretkelle. H?n p??si my?s toisinaan Jaampan kanssa rekiretk

, joka tuskin oli tuntenut kammanpiit? muulloin kuin h?nen lapsuudessaan, eik? h?n koskaan tullut is?nn?n telttiin Lailan luo verisin k?sin tahi muuten likaisena; sill? Laila tuli heti h?nen luokseen ja sai useimmiten h?n

ill? on suojaa poikimisajalla. Tavallisesti kokoonnutaan vuosi vuodelta samaan paikkaan; sill? poro, niinkuin muutkin el?v?t, halajaa p??st?ksens? poikimaan samalla paikalla, jossa se ensi kerran i?ss??n on poikinut. Se saat

lisesti oli porojen poikimisaikana, l?hetti h?n Jounan kulkemaan edel

uolet eli usein suurin osa vasikoista kuolisi. Siihen aikaan sattuu my?s usein kylmi? ja kolkkoja ilmoja

sikkaa itse em?lt?. Em?poro on, ihmeellist? kyll?, jotensakin, usein liiaksikin v?linpit?m?t?n nuoresta vasikastaan, antaa sen j??d? l

l? em??, jotta vasikka saa ime?, ja odottaa kunnes em? on sit? haistellut ja alkanut tuntea omakseen. Siten on vasikka pe

ana ja aivan unen vallassa heitt?ytyy pitk?kseen ja h?nen t?ytyy nukkua l?hes vuorokausi, ennenkuin

en vaari poikimisajasta, jos nimitt?in syksyksi tahtovat omistaa toisen verran enemm?n poroja ja t?ten v?hitellen

hukkaan, ellei ihmisi? olisi paikalla heit? hoitamassa. Lappalainen silloin sitoo kiini tuommoisen luonnottoman ?idin, antaa vasikan ime? eli lyps?? itse em?n, ottaa maidon suuhunsa ja ruiskuttaa sen sitten vasikan suuhun. Sitten h?n silitt?? k?dell??n vasikkaa ja sivelee samalla em?n suuta. Nytp? se haistaa vasikan, ja

sitten sivelev?t osaksi karitsaa osaksi ?idin suuta. T?m? keino kuuluu auttavan. Tunnettu on, ett? meid?n talonpoikamme samassa tapauksessa tavallisesti ripoittavat hiukan suolaa karitsan p??lle, h

. Luultavasti ei niin ole. Vaan toiselta puolen tulemme siihen surulli

selityksen lapsenmurhiin ja samalla l

taan lakkaamatta eteenp?in seutujen yh? vaihdellessa. Matkalla kohdataan aina tunnettuja seutuja, tuntureja, laaksoja, lehtoja ja j?rv

pitkin rantaa pyydettiin kaloja j??n aukoista, joka juuri oli l?htem?isill??n. Tuonne virran suuhu

a osasi niin sukkelasti houkutella koirasta matkimalla naaraan ??nt?, jotta sai tuon lempiv?n uroksen aivan vier

lle, "min? aion ampua sen kuitenkin." Nyt hiipiv?t he karhua aivan l?helle. "Otappas nyt piit? ja taulaa," sanoi Jaampa, "ja kun min? t?ht??n, panet sin? taulan v?nkipannuun." Niin nyt tehtiin. Jaampa t?ht?? ja t?ht??, taula palaa ja palaa, ja viipyy hetkisen aikaa ennenkuin se ottaa sytty?kseen, mutta Jaampa ei h?t?ile eik? liioin tutise, h?n yh?

i, meri! huutavat Lappalaiset kuten Xenophon'in Kreikkalaiset, ja poro, joka alkaa vain

Lappalaiselle, vaan pelk??np? kaikille Aatamin lap