Laila eli Kuvaelmia Ruijan rannoilta
unaa
ilan kanssa, joka viimemainittu oli viihtynyt hyvin poron maidosta ja lihasta, ja osasi jo soperrella koko joukon lappalaisia sanoja, tuli er?s Lappalainen muutamana p?iv?n
alaiset, jotka talvella asuvat Etel?-Varangersissa, tehd? kyyti? Vard?'st? Vesisaareen. Heid?n t?ytyy silloin, ollakseen saapuvilla Vard?'ss?, kulkea edestakaisin koko tuon pitk?n matkan Varangervuonon ymp?ri. Itsest??n on siis
a ajatteli itsekseen, ett? pieni ryyppy ei olisi hullummaksi. Lappalainen osaa tallettaa rahaa, mutta viinaa sit? vastoin ei h?n ollenkaan osaa tallettaa niin, ett? nauttisi si
mia kauniita poron nahkoja, haikuutettuja poron kieli? ja rasvaluita, jotka h?n aikoi
l? oli tieto, mutta ei edes vaimollansakaan. Sen vuoksi on usein tapahtunut, ett? Lappalainen on kuollut niin ?kki?, ett'ei h?n ole enn?tt?nyt kellenk??n ilmoittaa, miss? h?nen aarteensa on k?tkettyn?, ja se on sen vuoksi j??nyt l?yt?m?tt?miin. Ja kun Laila tulisi t?ysikasvuiseksi tyt?ksi, olisi h?n varustettava kauniimmalla puvulla
. H?n saapui sinne hyviss? ajoin jo p?iv?? ennen, kuin h?nen tuli l?hte? k
u. Kaikenlaista, etenkin kirjavia kaulaliinoja, hopea- ja keinotekoista kultalankaa, sormuksia, suuria ja pieni?, l?ytyi siin?, kaikki semmoiseen hintaan, etenkin vanhemp
ja sai kuulla ett? se oli tuo rikas Aslak Laagje, joka itse oli tullut kyydintekoon, kutsui h?n h?net luokseen toiseen huoneesen. Laagjella ei ollut mit??n t?t? vastaan, h?n oli jo jotenk
sairas?" kys
sairas, vaan suruissaan polonen, mutta sit
joka h?nelle oli jote
it?maalainen kernaimmi
agje", puhui kauppias, "onhan
s", vastasi
poroa sin
voipi olla monta,
taan, kuin muutkaan, jotka vaan tyydytt?v?sti ilmoittavat omaisuutensa rahassa. Usein h?n ei nii
le lapsia, Laagje?" sa
ia!" sanoi Laagje hymy
uistan vaan kuulleeni, ett? olit lapseton ja ett? vai
enipojan Mellet'in, vaan minulla on my?s oma lap
ha h?n on?"
kahden vuoden vanha, luullakseni
onko sinul
minulla ole yht??
ollutkaa
ta se on surul
n, ett? me viime vuonna tapaturman
i Laagje, "k
mill? tavalla. Se tapahtui silloin
oulun vaiheilla
iime vuonna jo
st?'" (lapsesta ja sudesta,) kysyi vaimo,
sta onnettomuudesta, joka meit? kohtasi
lun aikana?" kysy
n kastetuksi. Silloin hy?kk?si susilauma p??llemme, porot s?ik?htyiv?t niin
syi Laagje taas, ja kummastu
l?ysimme, mutta
apahtui?" kys
osken
luona!" huud
n tasangolle, sin? tied?t, p
lunaatto-y?n?
a tulee juuri vuosi
ivan selv?lle p??lle tuosta tiedosta, jonka h?n niin odottamatta sai, ett? se oli ka
esi" - ja Laagje oli jo v?h?
tuntoisuuden huudahdus h?nen onnettomuud
siit?, ett? lapsi hu
ityt, ja lumessa oli veripilkkuja; hirve?t? on ajat
is?ll?, hiki valui h?nen otsalleen, ja h?n n?ytti niin pelj?styneelt?, ik??nkuin olisi tehnyt rikoksen. H?n j?tti ?kki? hyv?sti, ei uskaltanut en?? katsoa ?idin sur
taneet surunsa, ja saavathan he toisia lapsia. Min? olen l?yt?nyt ja pelastanut lapsen, se on minun lapseni, ja min? en aio siit? luopua. Min? en tee synti?; ilman minutta olisi lapsi kuollut! Mutta jos asia kuitenkin huomattaisiin? Jos teen v??rin siin? ett? pid
nen ja harvapuheinen. H?n l?ksi sielt? niin pian kuin p??si ja kolme p?iv?? my?h
?, kaunista tytt??, jonka vaimo vei levolle, sitten kun se uuvuksiin
ja Mellet ja Lailakin nukkuivat, eik? kukaan voinut
, kuul
mik?
tiet?? yht?
? si
utka Lailan va
lan vanhemmat ovat? Mist
a. T?m? kertoi matkalla viime vuonna vaimonsa
ett? lapsi el?? ja
aamaan katsellessani ?iti?, joka surun kalvamana on tullut kivul
tken ??neti kunnes
d?n pit??
i kukaan saa asiasta tietoa, ja
s? Laagje teki, ei h?n voinut unhottaa tuota lapsetonta ?iti?, j
hden. T?t? salaisuutta en voi kauemmin k?tke?. Suostutko,
at sinua, kun olet sala
t?, ett? olen l?yt?nyt ja pelasta
tt'et ole hankkinut tietoja el
en puoliso v?hemmin s??li
vuoksi oli kaukana. Kun se itki, k?vi h?nen mielens? raskaaksi, ja kun se
ett? mies ja vaimo sek? Jaampa l?htisi
. He saapuivat Karasjoelle seuraavana p?iv?n?, joulunaattona iltapuolella ja tapasivat kauppiaan vaimoneen kotona. Kun he olivat menem?
iloisiksi he tulevat," rukoili Jaampa, ja synti olis
n ja asettuivat oven suuhun, L
ttona, Laagje, ja vaimosi ja
menn? kirkko
enokainen si
pieni tytt?
asuntoon meille, Laagje. Muis
viel? mur
oskaan en?? saat
iseksi", sanoi Lappalainen, "kaikk
listetty olkoon
sanoi La
d?n tulee kaikkein iloita ja kiitt?? K
uleksiva saarnaaja, La
kuitenkin iloisella sa
hjan, joka saattaa si
ahja voi min
tuon lapsen tuossa," sanoi h?n osoitt
i kauppias, "mit? si
eik? niin," puhui Laagje, "se o
antaa pois ainoan lapsesi, josta olit niin iloinen oll
tt? ei ole minun laps
psi?" kummas
nna joulunaatton
onna joulunaattona," hu
ta j??kappaleel
juoksi h?nen puolisonsa esiin, seisoi ristiss? k?sin ja katseli mi
kyeess? j??kappaleelta Isonkosken luona viime vuonna joulunaattona h?m?riss?. K?tkyeen viskasin pois, mutta lapsen kannoin povellani kotiini, siit? l
? kasvoja edess??n, ja tuon tuostakin painoi sen syd?melleen ja itki ilon kyyneleit?, kertoi Laagje tark
li l?ytynyt, jolloin n?m? riensiv?t huoneesen ja iloitsivat iloitsevien kanssa. Niin kulki uutinen edelleen, ja pian oli melkein koko paikkakunnan v?est? kokoontunut lasta kat
lu-aika
i kotihim
l?hd?ss? ja lausui j??hyv?iset onn
vaikka tulin pit?neek
sinua rangaista. Sinua min? kiit?n niin kauan kuin el
le", muistu
ostakin lasta suudellen, "olkoon