Laila eli Kuvaelmia Ruijan rannoilta

a Laila

n ja uudella tentill??n, joka oli maksanut 40 taalaria, saattoivat kuleksia tuntureilla omin neuvoin. Muut palkolliset olivat muuttaneet merenrannikolle. Jaampa yksin eleli edelleenkin Laagjen

sena. Laila oli kaunis lapsi. H?nell? oli hienopiirteiset, soikeat kasvot, kaksi somaa hymykuoppaa poskissa, jotenkin vaaleat hiukset ja suuret harmaat silm?t, jotta se, joka tunsi eri kansakuutien kasvojen piirteet, helposti voi huomata, ett? t?ss? lapsessa oli jotakin erinomaista, jotakin hienompaa, jalompaa ja kokonaisuudessaan erilaista, kuin tavallisessa lappalaislapsessa. Jos h?n olisi ollut kasvatettu jossakin hienossa perheess?, olisi h?n ehk? ollut heikkohermoinen potilas kalpeilla, kivuloisilla kasvoilla, mutta nyt oli tuo alituinen oleskeleminen vapaassa ilmassa, pitk?t retket jalkaisin ja suksilla antaneet h?nelle gasellin notkeuden, samalla kuin l?mp?, kylm?, lumi ja sade oli teh

vapauden. Harvinaista on, ett? vanhemmat koskaan antaisivat lapsilleen ruumiillista kuria. Ne saavat olla ja tehd? niinkuin itse tahtovat jo pienest? pit?en, ja pikemmin

ihmeellisen helposti, kuin ty?l??sti Mellet'ilt?, vaikka h?n oli useampia vuosia vanhempi. Se tuli osaksi siit?kin, ett'ei pojalla ollut laisinkaan halua. H?nest? oli kiusallista istua kirjan ??ress?, h?nell? ei ollut v?h??k??n kunnian himoa siin? suhte

lla hiiht?m??n, ja niinkuin Laagjen em?nt? toden per??n piti hiukan enemm?n pojasta kuin tyt?st?, vaan ei kuitenkaan voinut muuta kuin tunnustaa, ett? tytt? oli paljon ?lykk??mpi kaikessa, jota h?n voi heille opettaa, niin oli Jaampan laita p?in vastoin. La

en tuli heid?n vaan hiljaa sit? koskettaa ja samalla vied? k?tt? eteenp?in, sitten kiduksien kohdalla ?kki? puristaa kiini ja viskata kala maalle. Jaampa itse oli oikea mestari pyyt?m??n kaloja t?ll? tapaa, ja osasi my?s mukavasti pujahuttaa kepin nen??n kiinnitetyn langanmutkan kalan kaulaan ja ?kkin?isell? tempauksella keikahuttaa sen yl?s. T?m? alkuper?inen kalan pyyntitapa on saanut lapin kieless? omituisen nimityksenkin ja kutsutaan sit?: "njodsastet". Semmoisella kalastusretkell? sattui kerran, e

liian syv?, mutta jos olet kiltti tytt?, L

Jaampa kulta!" h

toisella rannalla. Se oli melkein puoleksi kuristunut, puoleksi uponnut rannalle nostettaessa, mutta v?hitellen se tointui ja seurasi sitten heit?

?en niit? katsomaan. Ja mit? n?ki h?n, mik? se on, joka tuolla risuaidan vieress? makaa. Aivan oikein, se on kaunis, lumivalkea riekko, joka on mennyt ansaan! Laila ei ollut v?h?n hyvill??n t?m?

Jaampan pyssyll? ampui ensimm?isen riekkonsa. H?n tuli sen kanssa kotiin yht? ylpe?n? kuin La

kon, min?," ja n?ytti

in?!" vastasi Mellet ylpe?st

t ampua," sanoi Laila, "mutta sinun

ole soma?" huudahti

inen, mutta minun on puhda

t?ytyy olla verinen, kun min? sen ol

eress??n kaksi ter?v?kuonoista ja pyst?korvaista koiran pentua, jotka kiiluvin silmin, jot

anoi Laila Mellet'ille, "niin s

sanoi Mellet vuorostaan,

on parempi," pitkit

, arvele

koani ?iti", sanoi Mel

rinomais

minun riekkoani", sanoi La

!" Voi kuinka makea s

a ja tulivat usein kotiin, kummallakin lintukimppu sel?ss

koista kili??n, joka Mellet'in mielest? oli niin erinomaisen houkutteleva esine h?nen suopungilleen, ett'ei h?n malttanut olla sit? heitt?m?tt? kiliin, vaikka Jaampa oli useampia kertoja h?nt? siit? torunu

Koutokeinoon kouluun, ja Jaampan tuli vied? heit? sinne. Koutokeinossa asui nimitt?in pappi ja siell? pidettiin koulua. Tunturi-Lappalaisten tuli sen vuoksi l?hett?? lapsensa sinne ja pit?? huolta siit?, ett?

kielell??n. Mutta vuonna 1774 lakkautettiin, kuten tunnettu on, lappalainen seminaari (Seminarium lapponicum) Trondjem'iss?, ja k?skykirjeess? m??r?ttiin muitta mutkitta, ett? "lapinkieli on, niin paljon kuin mahdollista, hylj?tt?v? ja norjankieli asetettava sijaan, ja lapsille on opetettava heid?n kristinoppinsa norjankielell?." T?st? seurasi, ett'eiv?t Lappalaiset en?? saaneet mit??n kirjoja omalla kielell??n. Ne muutamat, joita l?hetysseura oli heille toimittanut, tulivat yh? harvinaisemmiksi, ja sen mukaan kuin n?m? katosivat sammui my?s se kristillisyyden valo, jonka l?hetyssaarnaajat uutteruudellaan olivat viritt?neet v?est?ss?.

onnellisia, jolla oli t?ydel

iike. T?m? liike oli kuitenkin rauhallisempaa laatua ja my?s v?hemmin levinnyt, kuin se, joka vallitsi n?ill? seuduilla vuonna 1852 ja joka p??ttyi murhilla. Monta vanhaa ihmist?, jotka olivat kuuluneet her?nneiden joukkoon vuonna 1852, muistivat viel? tahi olivat kuulleet vanhempiensa kertovan noista aikaisemmin her?nneist?. Silloin oli her?nneiden ruumis tullut suonenve

ett'eiv?t ollenkaan v?litt?neet koirista, vaan juoksisivat tiehens?. Sitten oli viel? tuleva maahan kallis aika, rutto, n?lk? ja sota, ja sota oli nielev? kaikki mies puolet niin tyystiin, ett? naiset tappelivat kesken??n niist? harvoista, jotka viel? olivat kotona, niin, viimein oli mieshenkil? niin harvinainen olento, ett? naiset semmoisen n?hdess??n suutelivat h?nen jalkojaan ja vuodattivat kyyneleit?." Kova Hjorth oli ollut eritt?in ankara n?it? "huutajia" kohtaan. Miss? h?n vaan h

ja kaksi perkelett? korpin haah

laajemmaksi ja katosi v?hitellen sa

eid?t yst?v?llisesti vastaan pappilassa ja kutsui heid?t sis??n puolisonsa ja lastensa luo. Heid?n l?htiess??n tarttui pappi heid?n k?te

ytt?v? ty? saada lapsien muistiin teroitetuksi enemm?n eli v?hemm?n niist? kuudesta p??kappaleesta muukalaisella kielell?, josta useimmat heist? eiv?t ymm?rt?neet sanaakaan. Mutta

jotakuinkin lukea, ja h?n tuli pian niin taitavaksi, ett? taisi ei ainoastaan enemm?n kuin muut lappalaistyt?

pristillinen" j.n.e. H?n oli rikkaan miehen poika, mutta ei se auttanut. Opettaja nuhteli h?nt? ja kehoitti h?nt? rukoilemaan taivaalliselta Is?lt? apua oppiakseen. "Niin", ajatteli Mellet, "kunhan vaan p??sisin h?nen pakeilleen, mutta taivas on niin korkealla. Vaan ehk? se auttaisi, jos menisin korkeimmalle tunturille ja rukoilisin siell??" Nyt oli pappilan rakennus korkein sill?

lapsellisen uskontunnustuksen eli syyn, jonka vuoksi oli kiivennyt katolle, muuttuivat nuo ankarat kasvot niin lempeiksi kuin kev?inen p?iv?npaiste, pap

hyvin p?tev?sti: "Ei". "Kuka sitten on vapaa synnist??" kysyi opettaja. "Pappi", vastasi Mellet arvelematta. Suureksi ihmeekseen h?n nyt sai kuulla opettajalta, ett'ei pappikaan ollut vapaa synnist?, vaan ett? h?nkin "oli syntinen." "Mit? synti? h?n sitten tekee?" kysyi Mellet. "H?n ei tee mit??n t?rke?t? synt

, veti sitten povestaan vanhan lappalais-norjalaisen katekismonsa ja seurasi siit? opetusta. Siit? ei ollut varsin pitki? aikoja kulunut, kuin h?n kuuli lapsia opetettavan lapinkielell?, ja h?n muisti hyvi

ouluhuoneesta ja meni

astuessaan huone

rauhaa

noi pappi, "h?n on kaikista lappalaist

ussa", lausui Laagje,

h?t??, mutta kuinka

i ole niin

n poikani, h?n o

? poika h?n on ja jos tytt?resi voisi auttaa h?nt? kotona, oppii

le useampia lappalaisia kirjoja, semmoisia kuin t?m? t??ll?", ja h?n

ja pani eteens? p?yd?lle. "Ei minulla ole en?? t?mm?isi? kirjoja", sanoi pappi. "Eik? ni

ankielt?? Me olemme tyytyv?iset

nkieli on parempi, rikk

ja laaksoista, p?iv?n valosta ja y?n pimeydest? ja kaikesta, joka kuuluu jokap?iv?isen el?m?mme tarpeisiin. Sinulla ei ole yht? sanaa kymment?

arpeita, poroa ja muuta senkaltaista", sanoi pappi. "Sin? et saa unhottaa

e n?yr?sti, "meid?n tulee etup??s

, ett? opit ja l

ymm?rr? kai

emmin tuntemaan ja saatat paremmi

taivaallinen Is?mme tahdo sit? kuulla?" kysyi L

a kirjaa, joita ei l?ydy lapinkielell?. Voit saada

anna meill

rjankielt?, jolloin saatte ni

a tahtoo kuulla monia sanoja ja pitki? rukouksia? Etk? itse

tietoa Jumalan sanasta voit saada norjankielell?. Teid?n pit?isi olem

niit? it

le melkein lahjaksi, jotta oppisitte meid?n kielt?mme: sill? silloin on teillekin ovi avoi

toa, te voitte lukea ja oppia, mit? vaan tahdotte, mutta siit? syyst? ette my?s tied?, kuinka suuriarvoinen kirja eli a

a norjankielt?, joten koko maassa

omalla ?idinkielell?mme! Anna meille vaan t?m? pieni kirja, joka on tullut meille niin rakkaaksi, jotta voisimme kodissamme aikaiseen kylv?? Jumalan sanan hyv?? siement? lapsie

ehan opett

tten k??nt?? heille saman asian norjankielelle? Mink?t?hden kiell?tte ja est?tte heilt? ikuista totuuden sanaa saadaksenne heit? sen kautta oppimaan t

kessa heik

nat heille kiven kun he anovat leip??? Miksi teet pitk?n ja vai

uudessa. Mutta niin on nyt asian laita, ja sit? paitsi on minulla siihen k?sky, ja siit? ei ny

la kuin

on se oma

n? olet. 'Huutajia' sin? ly?t ja ahdistat ja

edemm?s kuin te. Min? harrastan teid?n parastanne ja toimin vakuutukseni mukaan, ottaessani teilt? pois lappalaiset kirjanne ja suurella vaivalla opettaessani teid?n lapsillenne norjankielt?. Te ette koskaan tul

t? sen t?hden, ett? ollessasi meill? pappina k?ytit aikasi ja vaivasi v??rin! Yhdess? tunnissa olisit tehnyt

? itse saa

i Laagje, "ja anna min

a parempi kirja norjankielell?," sano

tahdon oma

in? pid?n si

n?, en, anna

et saa

; sill? muista se, ett? se rahtunen valoa ja se murunen virkistyst? ja lohdutusta, joka on levinnyt meid?n k?yh??n ja synkk??n el?m??mme, se on vuotanut t?m?n kirjan lehdist?! Jos sen ota

Jumalan nimess? ja

agje, "mutta raskaalla miele

ja h?nen v?kens? oli sy?nyt i

irja ja lue s

ja h?nen tuuheat kauniit hiuksensa, jotka valuivat alas hartioille, loistivat hele?sti leimuavan liekin punertavassa valossa. Puhtaalla ja hele?ll? lapsen??nell

lopettanut. Ja niin luki Laila monta kertaa muulloinkin ihmisille, jo

lausui, teki sen ett? kalvava ep?toivo tunki h?nen rauhalliseen mieleens?. Kenties oli h?nen ty?ns? kristillisess? katsannossa ollut turha ja hy?dyt?n? Kenties oli h?n ajatellut ja taistellut liian yksinomaisesti kansallisen edun saavuttamiseksi, sen sijaan kui