Ensitaistelujen ajoilta

heloittivat v?reilev?n hohtavina, l?mp?? uhkuvana, toiveita her?tt?vin?. Satt

metteli kun ei Julia heti alkanut entist? jankutustaan lakkoasioista.

a johtui siit? ei h?n ollut t?ysin selvill?. Viime aikoina oli h?n ollut joka ilta my?h??n yhdistyksess?, jos jonkinmoisissa komiteoissa ja sitten useasti viel? poikennut ravintoloihin toveriensa kanssa, jotka joka k??nteess? tahtoivat h?net mukaansa. Tavallisesti t?mm?isin? iltoina kotia palatessa tahtoi h?n my?skin useasti joutua naisten seuraan. T?m?n j?lkeen oli h?n aina useimpana p?ivin? alakuloinen, veltto ja v?synyt. - Ollen kuitenkin terve ruumiiltaan sek? mielenlaadultaan riehakan iloinen ja sukkelasana

ntisen sielukkaan ja mielenilmeisen hyvyyden loisteen. T?m? ajatus oli lopulta saattanut h?net itsens?kin ep?ilem??n, sill? h?n oli jo kauvan ollut siin?

tt? h?nen mielialastaan riippui kokonaan ilo

omina kaikkialla. Ty?l?isnuorisoa oli suurissa joukoin kokoontunut kes?

s? tunsikin vaan itsens? ulkopuolella olevaksi katselijajoukoksi, kuin sirkuksessa n?hd?kseen mit? areenalla tapahtuisi. Ty?v?est?, tuo sankka raatajaparvi ei ollut viel

llessaan miten el?m?nhaluisina olivat koko kev?ttalven aina toistensa seurasta nauttineet. Nyt ei miellytt?nyt mik??n, ei musiikki, ei

in surullisella ja a

Siihen se sitten j?ikin kunnes Julia sanoi haluavansa poistua kotiinsa. Eik? Aarniokaan tuntenut mit??n vastus

n eronneet, mutta siin? olikin jo tarpeeksi suuri syy murtamaan h?nen herk?n ja hell?n luon

yht??n lieventynyt tavatessaan muutamia iloisella p??ll? olevia ty?tovereitaan. He poikkesivat ?Kolmen kruunun? olutkellariin, j

t yli ?yr?ittens?. Ja kun meri myrskyinen oli h?n sitten vihansappensa purkanut, hyppien, kiroten ja vannoen. Eiv?t moista olleet ennen kuulleet ei n?hneet. L?hell? olevat esineet sek? oman piirustuslautansa oli h?n ly?nyt m?s?ksi lattialle. Sitten juoksi h?n nurkkaan temmaten moukarin sek? huutaen ja meluten ajanut kaikki ovesta ulos. Viisituumaisilla nauloilla lupasi

lahuttava uutinen, ett? useat ammattikunnat olivat luvanneet avustavansa lakkoa viikottaisella m??r

syd?mellisimm?ll? kohtelijaisuudella h?n alkoi laverrella siit? mainiosta lakosta, jonka muka ammattitoverinsa olivat kerrankin osanneet tehd?. Samalla ilmoittautui h?n tulkiksi lakkolaisille. Er?s Aarnion tovereista kuiskasi nyt ett? Rimpinen oli tullut ty?paikalle mestarin kanssa. Aarniolle ei t?m?n tiedon saatuaan tarvinnut kahdesti neuvoa k?sitt??kseen mit? nyt oli merrassa. Etenkin kun mies

olevan tuntuvasti humalassa. T?m? oli harvinaisuus, jota ty?miehet eiv?t olisi osanneet aavistaakaan. Siksip? kaikki j?iv?tkin h?neen ihmeiss??n katselemaan, aavistaen jotakin erikoista

nyt... vastasi A

s ett? l?hdette matkoihinne ty?tt?myytee

voinut odottaa. Siksip? h?n j?ikin n

kalla! T?ss? on ty?todistuksenne ja

asi h?n takkinsa naulasta, j?tti hyv?stit ja poistui. Rimpinen juoksi viel? h?nen per?ss??n eteiseen pyydellen anteeksi ja surkutelten syd?mess

?v?n kaiken. Pyyt?ess??n h?nt? ulos k?velylle vastasi Julia kivakasti ei ehtiv?ns

yh? pysyv?n kovin vakavana ja kiukkusena

isi sitten mit? erinomaista. Min? en

inua ennemmin a

onaisin sanoin h?n alkoi pauhata mink? enemm?n ehti: - Sin? ilke? ja tunnoton ihminen, kehtaatko pyyt?

Julia, alkoi Aarn

a min? h?per? kun en uskonut maisterin ja rouvan sanoja ja varoituksia. Nyt olet menett?nyt jo ty?paikkasi ryhtyess?si moisten kans

maan. Mutta nyt kun h?n yh? n?ki Julian mielikuvituksissaan, oli t?m?n suhde muuttunut, eik? Julia n?ytt?nyt pit?v?n v?li? tapaamisista. Se oli Aarnion mielest? omituinen salaisuus, sill? nyth?n h?n vasta luuli Juliata rakastavan sakin! - Mielikuvituksissaan ja ainaisena ajatustensa esineen? kuvastui Julia aina h?nelle samanlaisena kuin ennenkin, mutta h?net kohdattuaan oli h?n n?kevin??n h?ness? vikoja jos jonkinlaisia, jotka eiv?t olleet ennemmin h?nelle silmiinpist?

an. Aarnio tunsi yht?kki? kuin olisi h?n s?hk?ll? isketty. Silm?ns? pimeniv?t sek? levoton vavistus t?risytti koko ruumistansa. Nyrkkins? puristuivat kiinte?sti yhteen, sitten l?hti h?n kiireisin askelin kulkemaan asuntoonsa. Siin?k? se siis olikin syy, ettei Julia tahtonut viipy? kanssansa kauvemmin ulkona. Se ei siis h?nest? en?? pit?nyt, vaan toisesta paremmasta. Mutta kyll?p? h?n sil

sta tulet! - Mutta mit?s sin? huolitkaan kun sinulla on niin paljon toisia, rakkaampia!? Tuo tunnustus, si

ehk? on himmennyt silmiss?ni tuo puhdas kuva, ihanne, Juliassa. Entisen kaltaiseksi h?n tahtoi tulla. T?m?n j?lkeen taaskin yht?kki? ilmeni sielunsa silmiin tuo ?skeinen kohta