Qventin Durward

e mun on miehi?ni; noist' en huoli,

rd ku

li onnistunut h?nelt? paremmin, kuin luultavasti kenelt? muulta sovittajalta hyv?ns?, jota kuningas olisi saattanut k?ytt??. Ja kun h?n tiesi, miten t?rke?n? Ludvig piti sodan lykk?ytymist? toistaiseksi Burgundin herttuan kanssa, niin h?n ei

nsioitaan ja siten ik??nkuin v?kisin vaatien itselleen kiitosta sek? palkintoa ansiollisesta ty?st?ns?; ja Ludvig ep?luuloisin kaikista kuninkaista, joita ikin? on o

eur'iin ja h?nen l?hetykseens?; ja siit? kysymyksest? juuri, vaikka se ehk? sill? hetkell? kaikkein eniten t?ytti h?nen mielens?, oli kuningas kuitenkin kaikkein vastahakoisin puhumaan. Vihdoin viimeinkin Ludvig, joka o

telemaan?, virkkoi h?n; ?mutta t?m? korkea-arvoinen kirkon

?, sanoi Dunois. ?Siin? olen luotu Ranskan puolesta taistelemaan ja siihen minulla on sek?

rtin edustalla ja h?n on antanut meille tiedoksi kreivin koko tunnustuksen - sanoittehan koko?? jatkoi h?n, painostaen sit? sanaa ja luoden

elvollisuus ylimalkain on pit?? salassa salaripill? k?yvien tunnustukset, niin ei ole kuitenkaan semmois

atko nuo molemmat Croyen kreivitt?ret todellakin meid?n alusmaassamme. Paha vain, ett? me emme voi tyydytt?? h?nen uteliaisuuttaan, koska emme itsek??n tied? miss? paikassa tavallisesti maankiert?j?neitosilla, valepuvuissa kulkevilla prinsessoilla ja onnettomilla kreivitt?rill? on tyyssijansa meid?n rajoj

, koska se johtui h?nen luontaisesta avomielisyydest??n ja pelottomuudestaan, aina aika ajoin suuresti taivutti h?nen puoleensa Ludvigin suosi

in? sit? kuulemaan, jospa vain itse sen tarkoin tiet?isin. Mutta olettakaamme, ett? olisin p??tt?nyt ruveta sotaan, mit? s

a ritareistanne, jolla on syd?n rakastaa tytt??,

?Pasques-Dieu! oletpa toki viekkaampi kuin min? olis

h? Neitsyt auttakoon, min? ajan aina suoraan eteenp?in, niinkuin rengasturnauksessa. Te olett

kin, kreivi. Pasques-D

ota kaunista

aksi Ludvigista eiv?tk? h?nen n?htens? erota toisistansa, ja jotka siis ratsastivat rinnakkain noin parin kolmen kyy

isin ovat yhteen kahlitut, mutta pysyttelev?t kuitenkin niin kaukana toisistaan kuin vitjain pituus suinkin sallii. T?t? katsellessaan h?n ei voinut olla

ik? lapsistakaan taida tulla liiaksi h?iri?t?, ennus

t?myydest??n is??ns? kohtaan sai h?nen suupieliss??n karehtelevan eleen muuttumaan jonk

jaita sotureita kuin sinun is?si ja sin? olette, joilla olisi suonissaan pisara Ranskan kuninkaallista verta, vaan ei mit??n vaatimusta t?m?n veren oikeuksiin, niin ettei meid?nkin maamme, n

n ei h?n voinut hillit? itse??n vastaamasta hetkisen per?st?: ?Koska te, kuninkaallinen majesteetti, olette viitannut is?ni aviottomaan syntyper??n, niin tahtoisin sanoa,

h?n Hubertin nimeen. - Hahhaa - tralalaa - liralaa!? Ja kuninkaan torvi kaiutti iloisesti metsi? h?nen l?htiess??n t?ytt? vauhtia ajamaan parinkolmen henkivartijan seuraamana, joiden joukossa oli my?s yst?v?mm

tenkuitten aatelisnaisten suosioon, joiden silmiss? h?nen mahtavuutensa, rikkautensa ja valtiollinen vaikutusvoimansa jossakin m??rin korvasivat h?nen ulkomuotonsa ja k?yt?ksens? puutteellisuutta. Mutta eiv?tp? ne jalot ratsut, joita h?n osteli hinnalla mill? hyv?ns?, olleet mill??nk??n siit? suuresta kunniasta, ett? ne saivat kantaa kardinaalia sel?ss??n; ne eiv?t totelleet h?nt? sen paremmin kuin olisivat totelleet h?nen is??ns?, rahtimiest?, myll?ri? tai r??t?li?, joiden vertainen mestari Balue olikin ratsastustaitoon n?hden. Sen tiesi kuningas, ja h?n alkoi nyt vuoroin kiihdytt??, vuoroin hillit? ratsuansa, joilla tempuilla h

iehahteli h?ll?n? kaikille ilman suunnille, eik? h?nell? ollut muuta suojaa joka hetki uhkaavaa putoamisen varaa vastaan paitsi satulan syvyys sek? edess? ja takana nastojen korkeus. Dunois nauraa hohotteli voimatta hillit? itse??n, mutta kuningas, joka osasi salaa ilkkua pilanteoillensa purskahtamatta ilminauru

uomme seisovan hyv?ss? turvassa vihri?isell? nurmikolla, mutta jotka pinnist?ess??n hevosen kupeita vaan enent?v?t tuskaamme - nuo k?det, jotka eiv?t en?? pid? kiinni suitsista, vaan ovat tarttuneet hevosen harjaan - tuo ruumis, joka ei en?? tasapainossa istu pystyss?, jota asemaa ukko Angelolla oli tapana suositella, eik? my?sk??n ole eteenp?in kallistunut niinkuin Newmarket'in jockey'll? (kilparatsastajilla), vaan roikkua retkottaa hevosen sel?ss? yht? vakavasti kuin jyv?s?kki - kaikki tuo on liiankin naurettava n?ky katsojille, mutta eritt?in kiusallinen asianomaiselle. Jos sen lis?ksi t?mm?isen v?kin?isen ratsumiehen puvussa tai ulkomuodossa on jotain tavatonta - jos h?nell? on ylh?inen virkakauhtana tai univormu tai muuta sellaista yll??n - ja jos tapaus sattuu kilpaajossa, sotav?en katselmu

koisena vaahdosta, jota kuohui sen torahampaitten ymp?rill?. Balue, huomatessaan joutuneensa n?in likelle mets?karjua, p??sti suustaan hirmuisen h?t?huudon; hevonen, kuullessaan tuon ??nen sek? n?hdess??n pedon edess??n, s?ik?hti nyt niin pahasti, ett? se ?kki? lopetti hurjan juoksunsa ja hyp?hti syrj??n; ja kardinaali, joka jo kauan aikaa oli pysynyt satulassa vain sen vuoksi, ett? kulku oli k?ynyt suoraan eteenp?in, romahti nyt raskaasti maahan. H?nen ratsastuksensa p??ttyi niin l?hell? mets?karjua, ett? kardinaali olisi sa

ei h?nest? ole mets?mieheksi, vaikka h?n kalastajana (kun nimitt?in jokin salaisuus on ongittava) lienee its

ke?n k?ytt?m??n hyv?kseen t?mm?isi? kiusauksien tilaisuuksia niinkuin t?t?kin, jonka Balue'n intohimot, kuninkaan ivan kiihottamina, loihtivat esiin. Ensi s?ik?hdys asettui

en tapaturma h?nt? oli kohdannut. Ratsumies hypp?si maahan hevosensa sel?st? tarjoten apuansa - h?n k?ski palvelijansa antaa vakavan, hiljaisen tamman kardinaalin k?ytett?v?ksi - h?n ilmaisi kummastustaan Ranskan hovin tavoista, jotka saattoivat maan viisaimman valtiomieh

herrojen v?lill? ollut puhe muistakin asioista, paitsi mit? kardinaali oli uskaltanut herrallensa kertoa. Silloinkin oli jo Balue'n korvia hivellyt puhe siit? suuresta arvosta, jossa Crévecoeur vakuutti Burgundin herttuan pit?v?n h?nen persoonaansa sek? taitoansa; silloin jo oli h?nen syd?mess??n her?nnyt v?h?inen kiusaus, kun kreivi puhui herran

sun j?lkeen tulemaan puheilleen Tours'in pyh?n Martin luostariin. Ja t?m?n pyynn?n h?n lausui semmoisella ??nell?, josta Burgundin l?hettil?s selv

arsinaisen pyydett?v?n j?lkien poikki ja houkutellut j?lkeens? kaikki koirat, paitsi viisi, kuusi vanhaa vakavaa hurttaa, sek? enimm?n osan mets?miehist?kin. Salaisella ilolla n?ki kuningas Dunois'nkin muiden mukana poikkeavan noille v??rille j?ljille, ja h?n riemuitsi jo syd?mess??n, ett? h?n siten voittaisi t?m?n m

isuuksien varalta. Mets?karju heti paikalla j?tti koirat ja rynt?si ihmisvihollisensa p??lle. Kuningas puolestaan otti lujan asennon ja ojensi miekkansa, t?hd?ten mets?karjun kurkkua tai, pikemmin sanoen, rintaa vasten, kaulaluun kohdalle; t?ten olisi otuksen oma paino sek? tulinen vauhti sy?ssyt sen surman suuhun. Mutta kosteassa suossa Ludvigin jalka luiskahti juuri kun t?m? taitoa kysyv? ja vaarallinen temppu olisi ollut teht?v?n?, niin ett? miekka vain sattui harjas-haarniskaan otuksen niskassa ja livahti syrj??n tunkeutumatta lihaan, ja kuningas py?r?hti kumoon maahan. T?m? oli siin? suhteessa onneksi h?nelle, ett? mets?karjunkin

ret k?sist?ns? - sen j?lkeen h?n riisui mets?styslakin p??st??n, ripusti sen pensaan oksaan ja rukoili hartaasti sen reunaan kiinnitettyj? pieni?, lyijyisi? pyhimysten kuvia - ja vihdoinkin h?n katsahti sitten Durward'iin sanoen h?nelle: ?Sin?k? se olit, nuori Skotlannin poikani? - Hyvinp? sin? a

isas k?ytt??ksens? hyv?kseen sit? vaarallista likeisemm?n tuttavuuden tilaisuutta, johon kuningas n?ytti antavan h?nelle luvan. H?n vastasi muutamilla, taitavasti valituilla sanoilla, ett? jos h?nell? oli lainkaan lupa puhu

k?tevyytt?ns?, niinkuin minulle on kerrottu. Kavahda vain h?nt?; h?n on kauppias, joka kaupittelee kovia rannerenkaita ja ahtaita kaulahuiveja. Autapa nyt minut hevosen selk??n - min? olen sinuun mieltynyt ja aion suosia sinua. ?l? luota kenenk??n muun mielien suosioon

lisikaan tullut. Ainoastaan sivumennen h?n mainitsi Durward'in auttaneen h?nt? aivankuin meid?n nykyaikaisetkin korkeasukuiset mets?st?j?mme kehuessaan mets?laukussa kotiin tuomiaan lintuja, eiv?t aina tarkoin kerro, ett? mets?nvartijakin on ollut pyynniss? muka

Mielest?ni ei olisi oikein kohteliasta eik? pyh?lle kristinkirkollekaan tulevan kun

i Qventin, kun h?n n?ki kaikkien seisovan ??neti, ?niin n?in,

oli jatkaa mets?styst? sen enemp?? t?n? aamuna. - Kuulepas, knaappi?, h?n k??ntyi Qventin'in puoleen, ?otapa

lantilaispoikani, sinulla on silm?t paikallaan, n?en min?. - Voitko sanoa kuka antoi kardinaalille hevosen? - Joku vieras, arvaan min?, sill? k

vastasi Qventin; ?vain vilahdukselta, sill? paha kyll? olin j??nyt j?ljille ja ajoin t?ytt? vauhtia

olkoon vain niin. - Kyll?p? Rans

tunut en??, ja kuningas se