Rakkaita sukulaisia

n levitt?m??n tietoa h?nen naimisiin-menostaan, kutsumaan sukulaisia h?ihin, hankkimaan naimis-lu

ja sill? tavoin palasi Nánásy set? takaisin --'iin, sanansaattajaa kohtaamatta, ja astui, iso lipas kainal

sen valmisti Barza, t?ss? toinen, sen teki Kereszessy; t?ss? taskussani on lupak

ultuansa l?i h?n raivokkaasti p?yd?lle la

upakirja my?skin hiiteen, tortut,

H?n ei kyennyt mit??n ajattelemaan, h?n vaan katsoa t?llisteli, kun n?ki ett? Julia, n?m?t sanat l

?. Kun on s?ntilleen toimittanut kaikki toimekseen uskotut asiat, kun luulee palkinnoksi siit? saavansa - pari

ja Julian kamarineitsyt sy?ksi sis??n em?nt?n

n rouva - nuoren Kál

et sis??n!" huusi Julia, kiiv

el?ss?, vaan er?s vieras nuori herr

Kuk

kiin, Julian asuntoon asti. N?hdess??n portin avoinna juoksi se sis??n pihalle ep?toivoisen ratsastajansa kanssa j

aloon poikkeematta. Mutta, niinkuin edellisest? tied?mme, ei Kálmán kuuteen p?iv??n ollut k?ynyt Julian luona, eik? hevonen niin pitk??n aikaan ollut sokeria saanut. T?t? laiminly?nti? se ei mill??n tavoin p??h?ns? saanut, vaikka kyll? sanotaan, ett? hevosella on iso p??. Mainittuna ilta-p?iv?n? oli se sent?hden itseksens

t mit??n, eik? voinut sanaakaan suustansa saada. Hajas??rin ja kyyristyneen? konttasi h?n

untenut t?t

tahtoo h?n? Kuink

? olen hukassa - olen kuollut - k?teni, jalkani eiv?t ole minun - pankaa min

h?n tuon kova-onnisen seikkailijan vuoteesen ja hoiti h?nt? kaikella naisellisella hellyydell?, kunnes vihdoin l??k?ri tuli ja rauhoitti h?nt? sill?, ett

, h?net t?ytyi panna maata ja peitt?? l?mpimill? peitteill? sek? juottaa teevedell?; h?n voivotteli kaiken y?t? ja k??nsi koko talon yl?salaisin. Molemmat tytt?-raukat ja rouva Tállyai, jotka yht? mittaa valvoivat h?nen vuoteensa vieress? ja hoitivat h?nt?, eiv?

ksesta, ja rouva Tállay'kin laskeusi sohvalle lep??m??n, kun yht'?kki? h

t juoksivat p

melua, vast'ik??n nuk

herrain takkeja", selitt

skusta", sanoi esiin juosten Liza ja

e putosi varmaankin herr

taisilla kirjaimilla p

lt? putosi siit? kuivattu kukka tahi hiuksista punottu lemmikki, jotka he panivat takaisin samaan paikkaan, josta olivat pudonneet; muutamat v?rsyt lukivat he ja naureskelivat niit?, sill? ovathan v?rssyt varsin viaton asia. Yht'?kki?, kun he toinen toisensa k?dest? sieppailivat p?iv?kirjaa, sattui Linka siin? huomaamaan er??n tutun runon. H?n luki sen: se oli ihan sama runo, jonka h?n eilen oli lukenut Regél?'ss? itsellee

uullen, ett? sata silm?? h?neen katsoi ja ett? jokainen m?ki h?pe?npunan h?nen kasvoillansa. H?n tunsi itsens? kovasti rangaistuksi siit?, ett? ensimm?isen kerran el?iss??n oli ollut turhamielin

iedolla, ettei nuorta herraa v?hint?k??n vaivaa, vaan ett? h?n p?in vastoin on varsin hyviss? k?siss?, kelpo kauniin rouvan hoidon alaisena, joka ei salli nuoren herran palata takaisin, ennenkuin on t?ydellisesti

vieraanvaraisuudesta, ty?nsi vastustamattomalla kiireell? miehens? ja Pétike'n, jonka posket viel? olivat k??reiss?, vaunuihin sek? k?ski kuskin ajaa t?ytt? laukkaa --'iin. Kuskinlaudal

Menyhért herran k?tt?, joka pois l

dum est debitum, ja jos ei se muulla tav

ja nauroi sille aika tavalla, noilla kauniilla korupuhei

si nuorta miest?. Linka oli silminn?ht?v?sti huonolla tuulella, kun sit? vastoi

kk?mieliselt?", sanoi teaterill

vet?ytyi syrj??n, rupesi puhumaan Károly'in

tyneen? Lizan puoleen

neiti Linka on

iihen lausuisi, ja vastasi sen v

t? h?n suree sit?, kun G

erraako?" kysyi K

oli lausunut n?m?t sanat: "ket?? vanhaa herraako?" saattoi se selv? h?mm?stys, joka n?kyi h?nen kasvoillaan, Lizaa siihen ajatukseen, ett? saattaisi eh

kessy?, mutta ?lk?? puh

álmán h?mill?ns?, "pidet??nh?n

a ei sit? ole", sanoi Liza, olkap?it??n koh

a semmoisia, jos h?n ei olisi sit? l?heisimmilt??n kuullut? T?ss? on nyt pahemmassa kuin pulassa. Vanhaa Berkessy? katsottiin sangen rikkaaksi, h?n oli aina el?nyt varsin komeasti, ja vaaleissa oli h?n ensimm?inen kulunkeja suorittamaan - mutta ent?s, jos juuri t?m? olisi syyn? h?nen h?vi??ns?? - T?ss? tapauksessa olisi kuitenkin parempi palata takais

t hevonen, jolla saatta

elias ja l?hett?? h?n

joka siell? yksin?ns? tupakoitsi Károly'in kanssa. Vanhus istu

ettei h?nen aikomuksensa en?? ole naida h?nen tyt?rt?ns?, j?i h?n hetkeksi ??neti seisomaan, veti

et peilin ja h?n unhotti taas itsens? ja lausui sanat: "

, uudestaan eilist? j?ttil?isnaurua, jota Kálmán'in nyt t?ytyi kokonaan itsell

herra, ik??nkuin h?n ?kisti olisi leikannut naur

rra orpana

luulin teiss? tapaavani sivistyneen ihmisen, joka oli luopunut tuosta vanhan

asi vakavasti

perinpohjaisilla tiedoilla ja loistavalla nerolla kutsumuksensa uralle astuen, ovat kansamme kunniana ja ylpeyten?; mutta ett? pit?isin jokaista ruokopilli? kanteleena, sit? en tosiaan tee. Todellista runoilijaa, joka ajatuksillansa jalostuttaa sielujamme, kunnioitamme et??ll?kin, mutta sille, jota vaan sent?hden nimitet??n semmoiseksi, ett? h?n sepitt?? riimej?; jonka runottaret ovat tuttuja kamarineitsyit?, joiden kautta helposti saattaa tyhj?np?iv?isi? rakkau

si voinut t?h?n puhutteluun vastata. Te saatatte jollekulle sanoa, ett? h?n on varastanut hopea

muistaisi, ett? olen

t?k??n est?k?. Minun luo

ell?ni", huusi Kálmán raivoissaan; h?n ei

aja", vastasi siihen van

tarttui Kálmán'in k?sivarteen

urettavaa roolia sin? n?yt?t l?rp

poikaa, jotta voisin h?

ja annan sinulle sit? hyvityst?, jota vaadit, mutta ?lk??mme nastako melua asiasta. Sin? ep?ile

itti, ett? vaan oli ollut puhe kotiin-l?hd?st? ja ett?, koska h?nen muutenkin t?ytyy matkustaa --'iin, h?n ottaa

talosta yht? haavaa, niinkuin olivat tulleetkin, ja